Saunan lasi Lasilinkiltä

Collaboration | Yhteistyössä Lasilinkin kanssa

Tänään esittelyvuoroon pääsee saunamme lasi. Voisi kuvitella, että lasi kuin lasi hoitaa homman, mutta itse asiassa käytin saunan lasin lukuisten yksityiskohtien miettimiseen huomattavan määrän aikaa. Joten toivottavasti tästä on apua muille kylpyhuoneremonttia suunnitteleville.

Ihan ensimmäiseksi oli mietittävä, miten lasi sijoitettaisiin. Mikäli kylpyhuoneen katto on korkealla, sauna tehdään yleensä muuta kylpyhuonetta vähän matalammaksi hyvien löylyjen takaamiseksi. Myös energiatehokkuutta ajatellen on turha lämmittää tyhjiä kuutioita. Meillä muun kylpyhuoneen korkeus on 250 cm ja saunassa katto yltää reiluun 230 senttiin, joten oli selvää, että katonlaskun vuoksi tilaan syntyisi jonkinlainen lippa. Niinpä toteutusvaihtoehtoja oli kaksi: Lipan voisi kaakeloida muun kylpyhuoneen tapaan, jolloin saunan lasi lähtisi lipan alareunasta. Toinen vaihtoehto oli tämä, johon päädyimme eli lippa verhoiltiin saunan puumateriaalilla ja saunan lasi asetettiin tämän kaiken eteen. Googlailin netistä ja Lasilinkin galleriasta erilaisia ratkaisuja. Esimerkit, jotka löysin lattiasta ylös kattoon ulottuvasta lasista, vahvistivat visiotani siitä, että tämä ratkaisu olisi raikkaampi ja modernimpi. Ja varmasti arvaatte, että olen äärettömän tyytyväinen ratkaisuumme. :) Lasin sijaintia miettiessä kannattaa myös huomioida, että lasin ja ylälipan sekä lauteiden ja lasin väliin jää muutaman sentin rako, jotta lasin pääsee puhdistamaan. Meillä ylhäällä rako on vain pari senttiä ja lauteeseen noin seitsemän senttiä, ja näillä on pärjätty. (Eikä tilaa ollut enempään.)

Sitten varsinaisen lasin speksaamiseen. Itse lasin suhteen päätökset syntyivät melko nopeasti: harkitsin ensin kaunista raitalasia, jota olen ihastellut jo pidempään. Tähän tilaan oli kuitenkin järkevintä ottaa täysin kirkas kuvioimaton lasi, sillä haluamme nähdä lapset kunnolla, kun he mellastavat ammeessa ja me vanhemmat voimme nauttia löylyistä. Toiseksi tila on sen verran pieni, että täysin läpinäkyvä lasi tuo tilaan enempi tilantuntua. Niin kummalta kuin tämä kuulostaakin, niin jotenkin tila tuntuu jopa suuremmalta lasin asennuksen jälkeen kuin ennen sitä. Lasina meillä on kirkas karkaistu lasi, joka on sävyltään nimensä mukaisesti mahdollisimman kirkasta. Lisäksi valittavana on paljon erilaisia kuvioita ja sävyjä (katso lisää täältä); etenkin raitalasit näyttävät myös upeilta.

Lasin mitat määrittelimme lauteiden layoutin mukaan. Oviaukko on vain 64,5 senttiä, ja tämä on riittänyt hyvin. Kaunis minimalistinen yksityiskohta on oviaukon pyöreä reikä (halkaisija neljä senttiä), joka on toiminut vetimen korvikkeena erinomaisesti. Poimin tämän ratkaisun Helsingin Löyly-saunasta sekä Porvoon Runo-hotellin kylpyhuoneista, ja voin suositella eteenpäin. Lasi ei kuumene niin, että siihen olisi ikävä tarttua.

Seuraavana vuorossa oli lasin kiinnytystavan valinta. Oli selvää, että sivuseinille ja kattoon tulisi alumiinilistat. Lattiaankin pohdin ensin huomaamatonta ohutta listaa, mutta lopulta tassut olivat turvallisempi vaihtoehto, sillä lattian kallistusten huippu ei olisi välttämättä asettunut juuri lasin alle, ja emme halunneet ottaa riskiä, että vesi olisi jäänyt seisomaan jommallekummalle puolelle lasia. Nyt tassujen alle jää pieni rako, josta vesi voi kulkea vapaasti.

Seuraavaksi oli listojen valinnan vuoro. Tiedustelin näitä useammasta paikasta ja kauneimmat löysin Lasilinkiltä. Malli on siro ja mikä tärkeintä, listat saa sävyttää mieleisekseen. Vierastin ajatusta raskaista mustista raameista, kun taas vaalean beiget listat tuntuivat raikkailta. Nappivalinta tämäkin! Lasin saranat ja tassut ovat mattamustat (niitä ei siis ollut mahdollista maalauttaa), ja hyvinhän nekin kokonaisuuteen istuvat, sillä hanat ja suihku ovat mustia.

Asennuksesta vielä mainittakoon, että pyysin Lasilinkin asettajat ottamaan mittoja laatoitusten valmistuttua. Koska yksi saunan seinistä on vino, koin tämän turvallisimmaksi vaihtoehdoksi; suorilla seinillä hommasta selviäisi varmasti itsekin. He myös vastasivat valmiin lasin asennuksesta. Olen kantapään kautta oppinut lukuisissa remonteissa, että tämmöiset erikoistyöt kannattaa suosiolla antaa aina työhön erikoistuneille ammattilaisille.

Summa summarum: mitään en saunan lasissa näin jälkikäteen muuttaisi!

 

Saunan lasista saatu pieni alennus Some-näkyvyyttä ja kuvia vastaan.

Keittiön marmorihylly

Joko teidän lomat ovat alkaneet? Täällä enää pari päivää jäljellä ennen lomille lompsimista, jee! 😊

Keittiö on ollut lopullisessa muodossaan jo tovin, mutta tajusin, etten ole esitellyt teille kunnolla vielä sen marmorihyllyä, joten keskitytään tänään siihen. Halusin keittiöstä muotoilultaan pelkistetyn; sen jujuna on kellertävä sävy. Toisissa kuvissa sävy tulee paremmin esiin; välillä keittiö taas näyttää ruudulta katsoessa tylsän valkoiselta. Luonnossa sävyn huomaa selvästi; etenkin keittiön tasossa, jossa sävykkyyttä on vielä enemmän.

Keittiö yhdistyy olohuoneeseen kolmimetrisen liukuoven avulla. Luin jostain, että liukuovet keksittiin 1920-luvulla, ja sen takia niitä ei löydy esim. pikkuisen aiemmin rakennetusta Ullanlinnasta tai Katajanokalta. Näitä Etu-Töölön hyviä puolia siis.

Kaipasin keittiöön kuitenkin poikkeavan sävyn lisäksi vielä jotain yllätyksellisyyttä ja ripausta rohkeutta, ja marmorihylly tuntui tähän täydelliseltä ratkaisulta. Harkitsin ensin myös kokomarmorisia tasoja, mutta tuntui, että ne olisivat kilpailleet liikaa näyttävien lattioidemme kanssa. Jokin hillitty kalkkikivi olisi ollut toki ihana vaihtoehto, mutta kahden pikkutermiitin vanhempana ei ehkä järkevin vaihtoehto tässä elämäntilanteessa. Mutta hylly ratkaisi kaikki huoleni! Saisin palan haluamaani marmoria ja uskaltaisin eksperimentoida kivivalinnan suhteen, sillä olisihan hylly helppo poistaa, jos vaikka asunnon seuraava omistaja ei siihen ihastuisi. Hyllyn kanssa ei tarvitsisi myöskään huolehtia esikoisen aamupalakokkailuista tai ”kemian kokeista”, joita hän voi nyt tehdä hi-macs tasolla varsin huoletta (mm. fairysta, soodasta ja kokiksesta saa seitsemänvuotiaan mielestä monenlaista jännittävää aikaiseksi 😊). Lisäksi hylly on hyvin funktionaalinen, sillä sen alle on upotettu koko matkalle kirkas led-nauha. Etenkin kun keittiön muu valaistus on jäänyt ihan puolitiehen, on ledvalo ollut ihan pelastus. (Kiitokset vielä ystävälleni Reetaille tästä vinkistä ja inspiraatiosta!)

Googlailin eri marmori- ja kalkkikivivaihtoehtoja, ja aina vain palasin jo pidempään ihastelemaani Calacatta Violaan. Se oli juuri sopivan villi ja toisti kauniisti keittiön keltaisia sävyjä sekä tammilattiasta löytyvää punaisuutta. Luonnon marmori on kuitenkin aina yllätyksellinen ja ainakin netistä löytyvät värisävyt vaihtelevat todella paljon, joten loppuun saakka sain jännittää, millaiset hyllyt todella ovat. Pahin skenaario olisi ollut, että kuviointi olisi ollut lähes mustaa. Tämmöisiäkin kuvia netistä löytyy, kun googlaa Calacatta Viola.

Keittiön muilla seinillä on kermainen Cover Stooryn sävy 008 SYLVIA, mutta tälle seinustalle valitsin valkoisen sävyttämättömän sävyn, jotta kaapisto ja hylly tulevat paremmin esiin.

En käynyt katsomassa marmorisläbää, josta hylly leikattiin etukäteen, mutta tiesin toisen kohteen, jonne oli toimitettu samasta kuutiosta leikatut tasot, joten uskalsin sen pohjalta jättää tilauksen sokkona. Ja hienostihan kaikki meni – sävyt ovat juuri täydelliset! Olen niin tyytyväinen, että uskalsin tämän tilata, vaikka aika riskillähän tässä mentiin. Ja vaikka hylly ei ihan ilmainen ratkaisu ollut. Mutta ehdottomasti investoinnin arvoinen ja ainakin minusta kruunaa koko keittiön (Volan upean kultaisen hanan lisäksi; lue lisää hanasta täältä ja kurkkaa samalta mitä tila näytti ilman marmorihyllyä – niin huikea muutos!).

Hyllyn kiinnittäminen olikin sitten oma projektinsa. Meillä hylly on toteutettu niin, että marmorihyllyn alla on massiivitammea oleva paksuhko hylly. Siihen on tehty reiät 40 senttimetrin välein ja vastaavasti myös seinään porattiin reiät samalla jaolla. Seinään kiinnitettiin metalliset tapit, jotka sitten työntyvät tuohon puuhyllyyn ja marmori siis lepää puuhyllyn päällä. Marmori on L-kirjaimen muotoinen eli eteen tuleva lippa peittää alla olevan puulevyn. Pysyttekö mukana? Puisen puuhyllyn etuna on myös se, että siihen oli helppo loveta paikka hyllyn etureunaan sijoitetulle led-nauhalle, jolloin lopputulos on huomaamaton.  

Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta asennus oli kyllä kaikkea muuta. Asentaja sääti koko päivän tämän kanssa, vaikka oli todella osaava tyyppi. Lopputulos on kuitenkin myös asennuksen osalta täydellinen ja se on tärkeintä.

LVI-Verkkokauppa.fi:sta hankittu Volan mattapintainen kultainen hana on silmäteräni, jonka otan luultavasti mukaani sitten, kun joskus asunnosta muutamme. Eikä tämä ole vitsi! :D

Hylly tuo kivasti lisämahdollisuuksia varioida keittiön ilmettä pienin muutoksin. Totta puhuen olen kyllä aika huono vaihtelemaan keittiön tai muidenkaan tilojen ilmettä. Eli kun joku esine on löytänyt paikkansa, se saa yleensä pysyä siinä pitkään. Johtunee etupäässä kyllä varmasti siitä, että on vieläkin niin monta yksityiskohtaa tässäkin asunnossa kokonaan auki ja hankkimatta (mm. keittiön kaikki valaisimet), että ylimääräisen energian voi huoletta kanavoida niihin. Tai Hangon pikkuremonttiin. 😊

Kysykää rohkeasti, jos unohdin jotain oleellista. Ihanaa kesää kaikille ja kuullaan pian!

Sini Villin tekstiiliveistos

Tänään pääsin pitkästä aikaa kuvamaan järkkärin kanssa, kun Patrik järjesti minulle ihanasti muutaman tunnin omaa aikaa.

Olen jo pidempään haaveillut, että saisin seinille vähitellen taidetta. Taidehankinnat ovat juuri sellaisia, joita on niin helppo lykätä ja elää ”sit ku” maailmassa. Korkojen noustessa, vapaa-ajankodin remontin alkaessa ja kaupunkikodin putkiremontin jyvityksiä vielä odotellessa rahareikiä riittää, mutta päätin nyt kuitenkin ilahduttaa itseäni tällä. Karsin mielummin vaikka vaatehankinnoista ja ostan jotain, joka tulee kulkemaan mukanani toivottavasti lopun elämääni ja joka tuo iloa jok’ikinen päivä. Taideteoksen sijoittaminen keittiöön korostaa tätä entisestään, sillä pöydän ääressä tulee pysähdyttyä useamman kerran päivässä.  

Etualalla äidiltäni saatu antiikkituoli, joka natisee uhkaavasti liitoksistaan. Keittiön pyöreä antiikkipöytä on huudettu nettihuutokaupasta Ruotsista tähän kotiin. Siihen saa keskelle peräti kolme jatkopalaa, joten pöytä taipuu upeasti suurempiinkin juhliin. (Halloween-juhlissa taisi olla 20 lasta sen ympärillä :D). Huomatkaa ikkunalauden väripikku - esikoiselta saamani äitienpäiväkortti. <3

Pöydällä Marimekon Umpu-maljakko, josta on paljon ihania eri värejä. Hankoon tilasin juuri vihertävän.

Audo Copenhagenin jakkara asustaa yleensä eteisessä ja toinen vastaava on toimii tällä hetkellä yöpöytänäni.

Huomatkaa ystäväperheeltä saatu ihana taimi. Unohdin jo mikä tämä oli. :)

EDIT: Kyseessä on nopeakasvuinen ja vähään tyytyvä kilpipiilea - kiitokset Johannalle vinkistä!

Kyseessä on Sini Villin upea tekstiiliveistos ”Seashell” - eikö ole ihana (nimeä myöten)! Sini on työskennellyt pitkään kotimaisen muodin ja tekstiiliteollisuuden parissa mm. Klaus Haapaniemi & Co:ssa. Oli niin inspiroivaa jutella hänen kanssaan juuri oman jutun löytämisestä ja miten visio tästä toteutuksesta syntyi. Voit lukea Sinistä lisää hänen omilta kotisivuiltaan sekä Lokalin sivuilta.

Näkymä olohuoneen läpi työhuoneeseen.

Silkistä tehty kolmiulotteinen tekstiiliseinäveistos on huikeaa käsityötä, jossa Sini ensin luo silkistä vähän savimaista pyöreää nauhaa ja alkaa sitten muotoilla siitä veistosta. Törmätessäni Sinin töihin Instagramissa luulinkin ensin, että kyseessä on keramiikkatyö. Silkki tuo veistokseen upean hohteen ja herkkyyttä.

Joten olkaa rohkeasti yhteydessä Siniin, sillä taiteilijat tarvitsevat tilauksia – etenkin kaikki hiljattain aloittaneet.  <3