Tervehdys meidän olohuoneesta! Olen kuvannut tätä teille aiemmin aika rajoittuneesti vain yhdestä suunnasta, mutta nyt viimein 360-asteen katsaus tähän tilaan sekä kuvien että videon kera.
Olohuoneen ja lastenhuoneen näkymä on ollut viimeiset kaksi kuukautta kaikkea muuta kuin kutsuva, sillä koko kadunpuolen julkisivu oli paketissa taloyhtiön maalausprojektin takia, mutta nyt päästään taas nauttimaan suurista ruutuikkunoista ja vastapäisestä kauniista talosta :) Ja vaikka en alkujaan oikein innostunut julkisivun maalauksesta (koska se oli varsin hyvässä kunnossa), tuo aivan tuore maalipinta talolle kieltämättä kauniin loppusilauksen.
Syy miksi olohuoneen kuvaaminen on jäänyt vähemmälle, johtuu siitä, että yleensä huonetta hallitsee Patrikin suurehko työpöytä, kaksi screeniä ja ei-niin-esteettinen musta työtuoli. Eli nyt ei puhutaan mistä sisustusblogeissa vilahtavista minimalistisista kokonaisuuksista, joissa askeettisella valkoisella pöydällä seisoo yksi graafinen omenalogolla varustettu näyttö ja kaunis siro tuoli... Ei, tässä kokonaisuudessa valinnat on tehty lähinnä funktionaalisuus edellä, jotta puolisoni voi työskennellä ruudun ääressä pitkäkin päiviä.
Asuntoa ostaessamme kaavailimme työpisteen asettuvan makuuhuoneeseen, mutta ymmärrän kyllä täysin, että kotona työskennellessä on kivempi katsella kadun suuntaan kuin sisäpihallepäin... Joten hammasta purren työpöytä on saanut jäädä olohuoneeseen, vaikka sen feng shui siitä sekaisin meneekin. Onneksi minulla on jo ratkaisu tähän mietittynä – tarvitsemme uuden isomman asunnon! :)
Uusia hankintoja en ole olohuoneeseen hetkeen tehnyt. Hirmuisesti olisi tehnyt mieli tilata sinne tämä kaunis Etcetera-tuoli (nykyisen näköjään pysyväksi jääneen väliaikaisratkaisun tilalle), mutta pöydän kanssa se ei kulmaan enää oikein mahtuisi. Seuraavaan kotiin sitten.
Adean musta marmorikantinen sohvapöytä asettui ensimmäistä kertaa pitkittäin Hakolan sohvaan nähden ja sai seurakseen Menun marmorikuution. Niistä tuli todella kivannäköinen kombo, eikös. Niin ja seinällä vilahtaa pari The Poster Clubin julistetta, joiden paikkaa testailin. Tarkoituksena olisi saada ne vielä seinällekin saakka kehyksien kera, jahka saan selville mistä saan tilattua sellaisia tarroilla toimivia koukkuja, jotka eivät jätä kuulemma mitään jälkiä seiniin. Saa vinkata, jos te tiedätte merkin!
Niin ja onhan tuo toinen viherkasveista uusi. Suurempi lyyraviikuna on viihtynyt olohuoneessa sen verran hyvin, että uskalsin ostaa toisenkin kookkaan kasvin kokeeksi. Viherkasveja saa vähitellen kertyä kotiin enemmänkin; tuovat niin hyvää fiilistä ympärilleen.
Alla vielä käsivarassa kuvattu varsin raffi video; saa jättää palautetta tuoko nämä postauksiin lisäarvoa :) Vähän unelias selostus kyllä; selvästi itsekin tätä kuvatessa jo loman tarpeessa!
Nyt ihanaa lomaa muillekin kesälomalle päässeille!
