Kauniita unia

Tervehdys! Lopussa meidän viime päivien kuulumisia asuntojahdin lomasta. Nyt palataan kuitenkin ajassa ensin viikko taaksepäin eli Habitaren sisustusmessuille.

Suuntasimme messuhulinaan pikkumiehen kanssa. Olin ajoittanut vierailun kätevästi päiväunien kohdalle, mutta valitettavasti vierailumme jäi suunniteltua lyhemmäksi pienen vaippahaaverin tähden… Muutamalta osastolta ehdin kuviakin onneksi kuitenkin napsia.

Tässä Matrin erittäin onnistunut messuosasto. Monelle ehkä vieraampi Matri on suomalais-saksalainen perheyritys, jonka vuoteet valmistetaan heidän omassa tehtaassa eurooppalaisista materiaaleista. Valmistuksessa on painotettu paitsi laadukkaita materiaaleja ja ergonomiaa, myös muotoilua. Matri ei pröystäile lakanan alta huutavalla ruutukuosilla, vaan luottaa hillittyyn viimeistelyyn.

Jossei koko sänkyä, niin vähintäänkin näitä ihania ruudullisia tekstiilejä kotiimme toivoisin!

Matrin sängyt todella erottuvat edukseen ja niin erottui osastokin. Messuosasto oli ollut myös messuraadin mieleen, sillä Susanna Vennon stailaama standi oli valittu neljän kauneimman joukkoon. Dekossa sisustussuunnittelijana uransa aloittanut Susanna kuuluu sisustusstailistien kärkikastiin ja myös omiin suosikkeihini. (Katso Susannan blogi Pikkuvarpunen täältä).

Huikea rottinkituoli. <3

Olen hieman haaveillut meillekin Matrin vuodetta. Heidän liike sijaitsee tässä ihan lähikulmilla Kapteeninkadulla ja kerta jos toinenkin olen pysähtynyt ihastelemaan kutsuvia sänkyjä ikkunoista. Parivuoteemme on niitä harvoja huonekaluja kodissamme, johon emme ole panostaneet. Mikä on aivan pöhköä ottaen huomioon, miten paljon vietämme siinä aikaa! Ikean runkopatjasängyt ovat kuitenkin olleet hyvät nukkua, joten välitöntä tarvetta uusimiselle ei ole tullut. Patrik kärsii välillä myös selvävaivoista, joten hän näkee sängynvaihdon riskinä. Nyt perheluvun kasvettua olemme kuitenkin alkaneet haaveilla entistä leveämmästä, peräti kaksimetrisestä sängystä. Ja jos uusi asunto leveän sängyn vain mahdollistaa, tulemme mitä todennäköisemmin päivittämään sängyn laadunkin samalla uudelle tasolle. Joten toivottavasti vielä palaamme aiheeseen. ;)

Olemme seuranneet asuntomarkkinoita haukan lailla ja käynyt Oikotien ja Etuoven tarjonnan nyt moneen kertaan läpi… Yhtä hulppeaa asuntoa kävimme jo eilen katsomassa; sijainti olisi ollut t-ä-y-d-e-l-l-i-n-e-n, puistojen ympäröimänä ihan tässä lähellä, mutta valitettavasti hieman liian hyväkuntoinen, jotta se olisi voinut laittaa kokonaan uusiksi. Neliöitkin oli hieman liikaa (130) ja makuuhuoneita vain kaksi, joten ei taaskaan mikään “helppo” kohde… Taitaa olla meidän erikoisuus nämä vaikeammat tapaukset. ;) Täytyy vain uskoa siihen, että oikea asunto tulee vielä vastaan!

Nyt pikkumiestä nukuttamaan (toistamiseen). Kauniita unia!

Lönnrotinkatu 3 (+ big news)

Ihanaa päästä viimein jakamaan iloinen uutinen kanssanne: myimme meidän asunnon! Blogia pidempään lukeneet muistavat, että laitoimme kotimme keväällä myyntiin. Kesän pidimme taukoa, kun olimme koko muun lomakansan tavoin veden äärellä, ja nyt elokuun loppupuolella uusimme aseuntoilmoituksemme.

Tiesin, ettei kotimme olisi kaikkein nopeiten liikkuvaa sorttia. Neliöitä on yli kahdeksankymmentä ja mukuuhuoneita vain yksi. Samanaikaisesti uskoimme koko ajan siihen, että löytyy se henkilö, joka arvostaa tekemiämme ratkaisuja ja on myös valmis maksamaan niistä.

Nyt jälkikäteen on helppo todeta, että onneksi pidimme pään kylmänä emmekä tarttuneet ensimmäisiin tarjouksiin! Hieman onneakin oli matkassa, sillä päätimme viime metreillä jatkaa asunnon myymistä itse. Olin nimittäin jo kirjoittanut kiinteistövälittäjälle sähköpostinkin valmiiksi, kunnes Patrik sanoi, että mitä jos kuitenkin myytäisiin vielä itse. Välittäjän palkkio on tämän kokoluokan asunnossa kaksikymmentätuhatta(!) euroa, joten sillä summalla sisustaa jo kivasti vaikkapa seuraavaa kotia. Lopulta koti meni ennen (toisen kierroksen) ensimmäistä näyttöä.

Edelleenkin näen kyllä kiinteistövälittäjällekin paikkansa. Mikäli ei itse koe nauttivansa myynnistä, kannattaa se luultavasti jättää ammattilaiselle. Ja viimein myös Helsingistä saa huippuluokan stailauspalveluita välitystoiminnan ohella. Markkinoille keväällä ryminällä tullut Bo tarjoaa konseptin, jossa asunto stailataan joko kuvausten tai koko myyntiprosessin ajaksi. Väitän, että asunnon myynnissä on p-a-l-j-o-n tunteita pelissä. Joten kannattaa todella panostaa sisustukseen ja valaistukseen. Ja jos oma maku ja huonekalut eivät tuo asunnon parhaita puolia esiin, miksi ei sijoittaisi muutamaa tonnia oikean tunnelman luomiseen.

Ohessa upea Bo:lla myynnissä oleva 88-neliöinen kohde Lönnrotinkadulta kivenheiton päässä Stockmannilta. Yksi niistä harvoista myynnissä olevista asunnoista, joiden tyylistä itsekin pidän. Kerrassaan onnistunut saneeraus ja sitä tukeva stailaus. Ei tosin ihan jokaisen lompakolle, sillä neliöhinta nousee yhdeksään ja puoleen tuhanteen. Lisätietoja löydät täältä.

Seinien kaunis siniharmaa sävy antaa levollisen pohjan muulle sisustukselle. Huomaa, että olohuoneesta on käynti parvekkeelle. <3 Sohva voisi olla tilaan nähdän hieman näyttävämpikin.

Voi miten ihana olisikaan laittaa parvekkeelle kukkia, jos sellaisen omistaisimme!

Keittiö on varsin kompakti asunnon muuhun tilaan nähden.

Huomaa miten kauniisti pellavainen(?) liina valuu epäsymmetrisesti pöydältä... <3


Lattiasta tulee hieman 80-luvun parkettilattiaviboja, vaikka ruudukon koko näyttäisikin olevan selvästi suurempi ja sävy oikea. Pidän siitä silti. Patrik ei niinkään.

Vaalea väritys tekee kylpyhuoneesta heti ylellisen tuntuisen. Asunnossa myös sauna, vaikkei se kuviin päässytkään.

Yksi ydinkeskustan kauneimpia kiinteistöjä!

Kaikki kuvat lainattu Bo:n sivuilta.

Nyt nukkumaan! Täällä onkin menneyt viikonloppu flunssaa potiessa, joten lepo tulee tarpeeseen.

Ja P.S. Suurkiitokset sekä kommentteihin että s-postilaatikkooni tulleista vinkeistä mitä kannattaa huomioida lapsiperheen asunnossa! Aivan kullanarvoisia huomioita; arvostan kovasti. <3

Millainen (city-)asunto lapsiperheelle?

Uusi asuntoprojekti on poltellut viime päivinä kovasti mielessä, ja olen yrittänyt pohtia mitä seuraavassa remontissa kannattaa tehdä toisin perheemme väkiluvun kasvettua. Huoneita tarvitsemme yhden lisää, se on selvä, mutta mitä muuta tulisi huomioida? En todellakaan ole ekspertti aiheessa – siksi muotoilin otsikonkin kysymykseksi. Niinpä olen yrittänyt kysellä lapsellisilta tuttaviltani vinkkejä. Ja samalla heitän kysymyksen teille. Olisi ihana kuulla lukijoideni kokemuksia ja neuvoja aiheeseen liittyen!

Lattiamateriaalin valinta korostui saamissani vastauksissa eniten - etenkin keittiön osalta. Seuraavana parina vuotena ruokaa tulee nimitäin väistämättä lentämään lattialle ja veikkaanpa, että yksi jos toinenkin maitolasi tullaan sieltä luuttuamaan. ;) Moni miettikin olisiko keittiöön kannattanut valita parketin sijaan toinen materiaali. Osa taas tuntui hyväksyneen sen, että lasten kasvettua tietyt pinnat uusitaan.

Ajatus esimerkiksi laatan käyttämisestä keittiössä ei itseäni kyllä houkuttele vaikka se järkevää olisikin… Joten todennäköisesti yritämme valita kaikkialle saman lattiamateriaalin, joka kestää kulutusta.

Nykyinen lattiamme, Trinityn lankkuparketti, on itse asiassa osoittautunut erinomaiseksi vaihtoehdoksi. Sen epätasaiseksi työstetty ns. antiikkipinta takaa, ettei siinä näy mitkään naarmut tai lommot. Ja ainakaan vielä keittiössä tai missään muuallakaan ei näy kulkureittienkään kohdalla kulumaa.

Vaikka olemme olleet nykylattiaan supertyytyväisiä, tekisi kuitenkin mieli mennä ”eteenpäin” uuden asunnon kanssa, joten itseni on hieman vaikea päätyä aivan samoihin ratkaisuihin… Mielessäni on kutkuttanut jo vuosia myös kalanruotoparketti, joten katsotaan josko nyt olisi sen aika. :)

Keittiössä myös keittiötasojen materiaali on seikka, johon kannattaa kiinnittää huomiota – etenkin perheissä, joissa pikkuväki käy jo itse jääkaapilla. Olen vuosia vuosia haaveillut marmoritasoista ja nyt olisi periaatteessa ”viimeinen mahdollisuus” (ainakin toviin ;)) tuon haaveen toteuttamiseen, kun häärimme keittiössä vielä kaksin.

Marmorihan on äärimmäisen arka materiaali – jos tasolle jää öljyä, viiniä, sitruunaa, kokista tai vaikkapa marjoista tai kasviksista roiskunutta mehua, jää niistä tahra. Eikä jälkeä pysty ”korjaamaan” mitenkään. Yksi sisustustoimittaja myös kertoi miten heidän Virosta tilatusta tasosta on lohkeillut reunasta sormenpäänkokoisia paloja, kun lautanen on kolahtanut siihen. Eli eiköhän tämä ole selvä. Ei marmoria työtasoksi edes meille kahdelle vaikka se niin kaunis olisikin.

Kokonaan en marmorista kuitenkaan vielä luovu. Ystäväpariskunnalla on käytetty marmoria todella kivasti ikkunalaudoissa. Ja myös keittiössä marmoria voisi käyttää keittiötason takaseinässä tai vaikkapa saarekkeen pystypinnoissa. Yksi vaihtoehto on myös etsiä jokin marmorin kaltainen materiaali… Onneksi ei tarvitse vielä päättää!

Kuvat liki täydellisestä asunnosta by Pinterest; alun perin Frederic Berthier

Kolmanneksi nostaisin esiin seinämaalin. Nykyinen asuntomme on maalattu aivan mattapintaisella Tikkurilan Harmonylla (paitsi katot vielä herkemmällä Tikkurilan Lumella). Mattainen pinta on todella kaunis, mutta myös äärimmäisen herkkä. Seinää ei tarvitse kuin hipaista ja jo siinä näkyy jälki. Eikä seiniä voi pyyhkiä kostealla, sillä siitäkin jää jälki. Joten seuraavaan asuntoon on pakko valita vähintäänkin puolikiiltävä maali, joka kestää myös kostealla pyyhkimisen.

Mitä muuta tulisi huomioida? Olisi ihana kuulla teidän vinkkejä!

Asuntohaaveita

Kiitos aivan lois-ta-vis-ta ideoista, joita olette jättäneet Habitaren lippuarvontaan liittyen (katso edellinen postaus)! Olen ollut hämmästynyt teidän luovuudesta! Vielä tämä sunnuntai-ilta aikaa jättää kommentteja. :) Arpoja on jätetty vasta kymmenen, joten tässä on hyvät mahdollisuudet voittaa pari lippua itselleen. :)

Ja samalla muistuttelen myös jopa 200 euron lahjakortista ihanaan pikkuväen sisustusliikkeeseen Li’l Decoriin. Tämäkin arvonta päättyy tänään. Ohjeet löytyvät täältä.

Peurapeitto saatu Instagram-yhteistyön kautta Fred & Noahilta

Päivän sisustusaiheeseen. Olemme ryhdistäytyneet uuden asunnon etsinnässä nyt toen teolla. Olin alkuviikosta yhteydessä alueen kiinteistövälittäjiin, ja kirjasin siinä yhteydessä unelmakotimme speksit paperille. Joten jaetaan ne nyt täälläkin! Eihän sitä koskaan tiedä, jos vaikka jollakulla teistä olisi myyntiaikeita. :) Kuvituksena viime päivien Instagram-otoksia, sillä tuntuu, että meidän asunnosta jokainen kulma on jo koluttu. :)

20160904-Coterie-03453.jpg

Suloinen nalletyyny kuuluu Ferm Livingin valikoimaan ja raidallisen Benettonin asun olen löytänyt kirpputorilta. (Btw milläköhän tätä pitäisi kutsua – shortsiasu..?)

Jos lähdetään tylsistä faktoista liikkelle, niin unelma-asunnossamme olisi 90-100 neliötä. Nykyisessä on 81, joten varsin maltillisesti olisimme pinta-alaa kasvattamassa.

Neliöitä tärkeämpää on kuitenkin pohja. Tarvitsemme pikkumiehelle oman huoneen, joten etsimme kahden makuuhuoneen kotia. Makuuhuoneet saisi olla pieniä, ja kaikki muu tila mahdollisimman avointa yhtenäistä tilaa (tai sellaiseksi muutettavissa).

Yksi tärkeimmistä kriteereistä asunnollemme on sijainti. Toivoisimme kovin voivamme jäädä nykyiselle alueelle eli Ullanlinnan ja Kaartinkaupungin rajalle. Tästä on juuri sopiva matka sekä keskustaan (8 minuuttia kävellen Stockmannille) että meren rantaan.

Pikku-W tykkää todella paljon kirjojen lukemisesta. Luemme monesti parikin kirjaa putkeen. Suosikkikirjoissa on isot selkeät kuvat.

Huonekorkeus on yksi kriteereistä, joista emme tingi. Eli katon tulisi nousta vähintään kolmeen metriin. Tämä siis rajaa ehdokkaat käytännössä vähintään sata vuotta vanhoihin taloihin.

Talon tulee olla ainakin suht kivan näköinen. Ei siis tarvitse olla välttämättä vaaleanpunainen jugend-linna, mutta arvokkaasti vanhentunut kuitenkin. Samoin rappukäytävän.

Lähes kaikki hakevat putkiremontoitua yhtiötä. Meitä LVIS-saneeraus ei pelota – päinvastoin näen sen mahdollisuutena vielä vaikuttaa kylpyhuoneratkaisuihin. (Taloyhtiön tekemät kuin harvoin ovat niitä kaikkein onnistuneimpia.) Putkiremontin tulisi kuitenkin olla aivan kulman takana. Pahin on tilanne, jossa remontti roikkuu 5-10 vuoden päässä…

Vielä pari kuukautta ja W osaa jo istua! Lennokki-leggingsit saatu Instagram-yhteistyön kautta Rip rap clothingilta.

Kerroksista emme ole niin kranttuja; kunhan ei ole katutasossa. Toki mitä ylempänä, aina parempi.

Hissi. Ennen lasta tämä ei ollut kynnyskysymys. Nyt on.

Valo on super tärkeää myös! Eli ikkunoiden on oltava riittävän suuret. Kylpyhuoneen toivoisimme olevan sen verran suuri, että sinne mahtuisi amme. Sauna ei ole välttämättömyys.

Parvekkeesta ja erkkereistä plussaa. Samoin kaikesta vähän erikoisesta kuten vinoista/kaarevista seinistä tai vaikkapa kattoikkunoista!

Entä asunnon kunto ja tyyli? Olen tyylillisesti niin äärenttömän kranttu, että totta puhuen en usko koskaan löytäväni valmista asuntoa. Ja rakasta remonttiprojektin suunnittelua, joten eiköhän se ole meillä jälleen edessä. :)

Kuulostaako mahdottomalta..? Minusta ei. Mutta toki pitää olla onneakin matkassa. Ihanaa jos tekin voitte pitää silmät auki ja laittaa viestiä, jos törmäätte johonkin potentiaaliseen! <3

P.S. Täältä voi kukea viime kesänä kirjoittamani postauksen unelmiemme kesäpaikasta. <3