Millainen (city-)asunto lapsiperheelle?

Uusi asuntoprojekti on poltellut viime päivinä kovasti mielessä, ja olen yrittänyt pohtia mitä seuraavassa remontissa kannattaa tehdä toisin perheemme väkiluvun kasvettua. Huoneita tarvitsemme yhden lisää, se on selvä, mutta mitä muuta tulisi huomioida? En todellakaan ole ekspertti aiheessa – siksi muotoilin otsikonkin kysymykseksi. Niinpä olen yrittänyt kysellä lapsellisilta tuttaviltani vinkkejä. Ja samalla heitän kysymyksen teille. Olisi ihana kuulla lukijoideni kokemuksia ja neuvoja aiheeseen liittyen!

Lattiamateriaalin valinta korostui saamissani vastauksissa eniten - etenkin keittiön osalta. Seuraavana parina vuotena ruokaa tulee nimitäin väistämättä lentämään lattialle ja veikkaanpa, että yksi jos toinenkin maitolasi tullaan sieltä luuttuamaan. ;) Moni miettikin olisiko keittiöön kannattanut valita parketin sijaan toinen materiaali. Osa taas tuntui hyväksyneen sen, että lasten kasvettua tietyt pinnat uusitaan.

Ajatus esimerkiksi laatan käyttämisestä keittiössä ei itseäni kyllä houkuttele vaikka se järkevää olisikin… Joten todennäköisesti yritämme valita kaikkialle saman lattiamateriaalin, joka kestää kulutusta.

Nykyinen lattiamme, Trinityn lankkuparketti, on itse asiassa osoittautunut erinomaiseksi vaihtoehdoksi. Sen epätasaiseksi työstetty ns. antiikkipinta takaa, ettei siinä näy mitkään naarmut tai lommot. Ja ainakaan vielä keittiössä tai missään muuallakaan ei näy kulkureittienkään kohdalla kulumaa.

Vaikka olemme olleet nykylattiaan supertyytyväisiä, tekisi kuitenkin mieli mennä ”eteenpäin” uuden asunnon kanssa, joten itseni on hieman vaikea päätyä aivan samoihin ratkaisuihin… Mielessäni on kutkuttanut jo vuosia myös kalanruotoparketti, joten katsotaan josko nyt olisi sen aika. :)

Keittiössä myös keittiötasojen materiaali on seikka, johon kannattaa kiinnittää huomiota – etenkin perheissä, joissa pikkuväki käy jo itse jääkaapilla. Olen vuosia vuosia haaveillut marmoritasoista ja nyt olisi periaatteessa ”viimeinen mahdollisuus” (ainakin toviin ;)) tuon haaveen toteuttamiseen, kun häärimme keittiössä vielä kaksin.

Marmorihan on äärimmäisen arka materiaali – jos tasolle jää öljyä, viiniä, sitruunaa, kokista tai vaikkapa marjoista tai kasviksista roiskunutta mehua, jää niistä tahra. Eikä jälkeä pysty ”korjaamaan” mitenkään. Yksi sisustustoimittaja myös kertoi miten heidän Virosta tilatusta tasosta on lohkeillut reunasta sormenpäänkokoisia paloja, kun lautanen on kolahtanut siihen. Eli eiköhän tämä ole selvä. Ei marmoria työtasoksi edes meille kahdelle vaikka se niin kaunis olisikin.

Kokonaan en marmorista kuitenkaan vielä luovu. Ystäväpariskunnalla on käytetty marmoria todella kivasti ikkunalaudoissa. Ja myös keittiössä marmoria voisi käyttää keittiötason takaseinässä tai vaikkapa saarekkeen pystypinnoissa. Yksi vaihtoehto on myös etsiä jokin marmorin kaltainen materiaali… Onneksi ei tarvitse vielä päättää!

Kuvat liki täydellisestä asunnosta by Pinterest; alun perin Frederic Berthier

Kolmanneksi nostaisin esiin seinämaalin. Nykyinen asuntomme on maalattu aivan mattapintaisella Tikkurilan Harmonylla (paitsi katot vielä herkemmällä Tikkurilan Lumella). Mattainen pinta on todella kaunis, mutta myös äärimmäisen herkkä. Seinää ei tarvitse kuin hipaista ja jo siinä näkyy jälki. Eikä seiniä voi pyyhkiä kostealla, sillä siitäkin jää jälki. Joten seuraavaan asuntoon on pakko valita vähintäänkin puolikiiltävä maali, joka kestää myös kostealla pyyhkimisen.

Mitä muuta tulisi huomioida? Olisi ihana kuulla teidän vinkkejä!