Spring flowers

Jipii, jipii – mammalomani ensimmäinen aamu! <3 Uskomatonta miten siitä on jo liki seitsemän kuukautta, kun maailmamme mullistui ja saimme tietää pienokaisen tulosta. Jossain vaiheessa kun yhdeksän kuukauden odotus tuntui mahdottoman pitkältä ajalta. Enää viisi viikkoa laskettuun aikaan. (Pitäisikö sanoa tässäkin kohden jipii vaiko kääk? ;))

Kaikki elämämme tärkeimmät virstanpylväät ovat ajoittuneet vappuaattoon, joten olen vakuuttunut, että juhlimme wappua sairaalassa kolmisin. <3 Vappuaattona 2010 tapasimme Carusellin vappubileiden tanssilattialla. Tasan kaksi vuotta myöhemmin Patrik kosi allekirjoittanutta. Ja taas tasan kaksi vuotta myöhemmin kirjoitimme kauppakirjat ensimmäisestä yhteisestä kodistamme eli tästä asunnosta, vappuaattona jälleen, kuinkas muuten.

Tällä viikolla on siis ollut syytä juhlaan! Postauksen kukkakuvat napsin kuitenkin jo viime sunnuntaina ensimmäisen asuntonäyttömme yhteydessä. Hankin yleensä lähinnä valkoisia kukkia enkä muista koska olisin innostunut (vaalean)punaisista kukista – etenkään ruusuista – mutta poikkeus näköjään vahvistaa säännön. Nyt tuntui kovin ajankohtaiselta juhlistaa samalla lähestyvää kevättä hieman värikkäimmin kukkasin.

Asetelman pääkukiksi valikoitui upea pinkki leinikki, hattaranpunainen neilikka ja roosa ruusu. Vihreyttä tuomaan pari heinää ja yksi suuri eukalyptuksen oksa. Lisäksi dyykkasin (siis kyllä, kaivoin kukkakaupan roskakorista) muutaman erivärisen katkenneen neilikan ja yhden oranssin gerberan sekä hennon valkoisen oksan, jonka nimeä en nyt muista.

Suosittelenkin aina vilkaisemaan kukkakauppojen roskikseen, jos se suinkin on jossain näkyvillä ja kysymään saako sieltä poimia muutaman aarteen mukaan. Lähes poikkeuksetta sieltä tekee löytöjä, jotka käyvät täydellisesti makuuhuoneeseen tai kylppääriin pikkuvaaseihin. Ja varmasti kukkakauppiaskin on tyytyväinen, kun saattaa ilahduttaa asiakasta entistä enemmän.

Toiseksi rohkaisen rohkeasti keräämään kimppuun erilaisia kukkia. Lopputulos on takuulla kiinnostavampi, kuin röykkiö ruusuja. Jos epäilet yhteensopivuutta, valitse kaikki kukat samasta sävystä. Vielä kiinnostavampi kokonaisuudesta tulee, jos rikot sitä (kimpun koosta riippuen) yhdellä tai kahdella erivärisellä kukalla.

Myös asettelulla on kiva leikkiä. Parhaiten jokainen kaunis korsi tulee esiin kun ne asettelee omiin kapoisiin vaaseihinsa. Lopputulos näyttää raikkaalta.

Leppoisaa torstaita! Täällä suunnataan kohta lounaan kautta vaunuostoksille. :)

Yippee, it’s the first day of my maternity leave! In Finland the maternity leave must be started five weeks before the baby is due – at the latest. And for the first ten months one’s maternity allowance is on a reasonable level (up to ca. 70%, but decreases quickly depending on salary), so many mums spend almost the whole year at home with their baby. And that’s my plan as well. Feels surreal now, but I’m sure I’ll get used to this. ;)

There has been plenty of reasons to celebrate this week with flowers (a women’s day on Tuesday), but these images I took on last Sunday already. I pick usually only white flowers, but I guess the exception proves the rule. Pink and rose shades fit perfectly for the season and look so fresh at the moment, don’t you think.

One tip: Check also the florist’s bin. :) I find almost always some treasures like flowers with a broken stem, which are perfect for small vases in a bedroom or a bathroom.

Enjoy your Thursday!

A bit of pink

Ensimmäinen näyttö onnellisesti takanapäin! Joukossa oli muutama aidosti potentiaalinen. Ja tietysti toisena ääripäänä aina myös niitä, jotka bongaavat ilmoituksen sunnuntaikävelyn lomassa. (Totta puhuen mekin piipahdamme välillä näytöissä ex tempore, jos talo on kaunis.) Tästä on hyvä jatkaa!

Tuli kyllä taas ”pikkuisen” kiire valmisteluissa… Näyttö alkoi yhdeltä, ja vielä varttia vaille olin suihkunraikkaana melkein ilman vaatteita, meikkiä ja hiukset laittamatta… Eli ihan ei toteutunut alkuperäinen ajatukseni ranskalaisen geelilaukkauksen tekemisestä hyvissä ajoin ennen näytön alkua. ;)

Tästä tulikin mieleeni, että Patrikilla on välillä joitain pikkujuttuja, joiden osalta hän yrittää muuttaa vähitellen tapojaan, kun hän on huomannut allekirjoittaneen niitä toivoneen. (Esimerkiksi tällä hetkellä harjoitellaan wc:n oven sulkemista silloin, kun pyykinpesukone on päällä rymisemässä :p). Mirka-ystäväni kysyi hiljattain parisuhteista jutellessamme, että no että mitä minä yritän muuttaa. Nolostellen jouduin tajuamaan ja vastaamaan etten oikein mitään… Mutta tässä se on - oma ”kehitysalueeni” nimittäin! Lupaan rakas, että yritän muuttaa tapani ja olla tulevaisuudessa aiemmin valmis vastaavissa tilanteissa. Ollaan nimittäin lähes aina muutama minuutti joka paikasta myöhässä ja kyllä, pakko se on myöntää, että ilman minua Patrik olisi ollut paikalla vähintään muutaman minuutin etuajassa...

Kuulutteko te kaltaisiini ”optimistisesti aikataulujaan arvioiviin”? ;) Vai saavutteko paikalle jo ennen sovittua aikaa? Ja laittakaapas vinkkejä kommenttiboksiin, jos joku mattimyöhäinen on onnistunut muuttamaan tapansa!

Päivän sisustusteemaan. Olen jo pariin otteeseen kirjoittanut kaipuustani vaaleanpunaiseen. (Katso ”Rose and grey” kollaasi täältä ja pastellinen kukkapostaus + listaus top-kahvipöydistä täältä.) Nyt tätä poltetta on vähän saatu taltutettua parilla keväisellä tyynyllä.

Pienempi 40x40 vaaleanpinkki tyyny löytyi H&M Homesta neljällä eurolla (sisustyynyn kera taisi kustantaa jopa kymmenen :)) jo muutama viikko sitten. Ilahduin kovin sen ryhdikkäästä puuvillakankaasta. Erinomainen osoitus siitä, miten sisustusta voi piristää pikkurahalla!

Vaaleanpunaisen eri sävyjä yhdistelevä neulostyyny löytyi puolestaan viikonloppuna Iso-Robalta Formverkistä (67,50 euroa sisältäen myös sisustyynyn). Tyyny kuuluu tanskalaisen OYOY:n valikoimaan, josta voisin tehdä vielä oman postauksensa. Yhden miinuksen perfektionistina kyllä bongasin: päällisen vetoketju on sijoitettu vaaleimman raidan yläpuoleiseen sivusaumaan. Itse asettelen tyynyn luonnostaan niin, että tummat värit tulevat alas ja vaalein sävy ylimmäksi, ja tällöin vetoketju jää turhaan näkyviin. Mutta olkoon tämä tervetullut haaste itselleni poiketa perinteisestä sommitteluopista! :)

Löysin viimein viikonloppuna oman kappaleeni Kinfolkin Home-editionista Fredalle rantautuneesta uudesta sympaattisesta kirjakaupasta Niteestä, jipii jipii! Tästäkin voisin kehitellä vielä oman postauksensa, kunhan olen ehtinyt kurkistaa kansien sisään. :)

We had our first “apartment showing” (what would be the right word??) today for the potential buyers. So nice to have now the whole place so sharp and tidy when eeeeverything has been cleaned! The apartment showing was also a good excuse – I mean a valid reason – to do some small interior updates for the upcoming spring season. :)

I wrote already earlier about my crush on pale pink and rose (see the ”Rose and grey” collage here). And now I finally acted on it. The small light pink cushion is from H&M Home – and a pretty good example on how to bring in the new season with less than 4 euros / 5 dollars, don’t you think. The bigger knitted pink cushion is from a Danish brand OYOY (67,50 euros).

Energistä viikkoa! / Have a lovely week!

Kotimme nyt myynnissä! | Our home on sale!

Siellä se nyt on, asuntomme myynti-ilmoitus sekä Oikotiellä että Etuovessa!

Ja tervetuloa myös kaikille teille, jotka vierailette Coterie:ssa ensimmäistä kertaa joko asuntoilmoitusten tai eilen julkaistun Glorian Kodin jutun perustella! Olemme Katriina ja Riika, kaksi kolmekymppistä helsinkiläisnaista, ja kirjoitamme blogia keskittyen muotiin ja sisustamiseen. Katriinan kootessa täydellistä vaatekaappia, minä sisustan (ainakin vielä hetken ;)) unelmieni kotia Helsingin sydämessä. Molemmat kirjoitamme silloin tällöin myös matkailu- ja lifestyle-postauksia. Viralliset esittelymme löytyvät About us -osion alta.

Takaisin päivän pääteemaan. Tunteeni ovat kieltämättä ristiriitaiset. Toisaalta olen superinnoissani päästessäni toivottamaan potentiaaliset ostajat ensi sunnuntaina tervetulleiksi kotiimme, josta tunnen suurta ylpeyttä. Toisaalta välillä taas iskee paniikki tulemmeko löytämään yhtä ihanaa kotia tämän tilalle, jossa kaikki palaset loksahtavat yhtä hyvin paikoilleen… Myös mahdolliseen uuteen remonttiprojektiin liittyy vastakkaisia tunteita: Toisaalta en malttaisi odottaa pääseväni jälleen suunnittelemaan toimivaa pohjaratkaisua, valitsemaan materiaaleja, jne.. Mutta toisaalta hirvittää se työmäärä, joka kokonaisvaltaiseen projektiin liittyy. Suunnitelmien tekeminen, alihankkijoiden koordinointi ja valvonta ovat intensiivisinä kuukausina kokopäiväinen työ.

Fakta kuitenkin on, että tarvitsemme pian syntyvälle pienokaiselle oman huoneen jossain vaiheessa. (Niin ne ajatukset perheen perustamisesta muuttuivat kun ikää alkoi karttua. ;)) Ensimmäisen vuoden tai parikin pärjäisi kuulemma ilman erillistä lastenhuonettakin, mutta fiksuintahan nämä järjestelyt on hoitaa nyt mammaloman aikana. Tarhaikäinen taapero, vaativa työ, asuntoprojekti ja blogi kuulostaa hieman turhan haastavalta kombolta.

Eli pitäkäähän peukkuja; asuntokaupoissa kun tarvitaan aina ripaus onnea matkaan. Onneksi riittää, että löytyy se yksi, joka ihastuu tähän. :)

Oheiset myynti-ilmoituksen kuvat ovat vakiolukijoille pitkälti entuudestaan tuttuja, mutta laitan ne nyt toisintona tähän kuitenkin, sillä ilmoitukset eivät pysy esillä ikuisesti. Ja onpa joukossa jokunen uusikin kuva – sekä pohjapiirrustus! Ja uusille lukijoille tiedoksi, että lisäkuvia asunnostamme löytyy parhaiten Our home -tagin alta.

View fullsize

Nyt nukkumaan, tekemistä kun lähipäiville riittää! Niin ja lämpimästi tervetuloa ensiesittelyyn nyt sunnuntaina klo 13-14!

There it is, our apartment’s sales ad is now online!

I must admit my feelings are quite mixed. On the one hand I am super excited to welcome potential buyers into our place on Sunday. But on the other hand I notice sometimes panicking whether we ever going to find such a nice place from the same neighborhood.

The area where we’re living in Southern Helsinki, Ullanlinna, is not that big and it’s very popular. Both the sea and the city centrum are very close (about 7 min walk), and apartment blocks are ca. hundred years old, so there is no way growing this area - even if there would be demand.

At the same time I’m already visualizing and really looking forward the new possibilities to start decorating our new home-to-be! And then again I remember how much work renovating this place took (although we did not do anything ourselves). Designing, planning, coordinating all subcontractors, checking that everything is going well at the site… During the most intensive months it’s a full-time job! Let’s hope our baby-to-be is a good sleeper. ;)

Despite some panicking I’m positive we’ve made the right decision. We need an extra room for the baby-boy, and I’m sure the timing is now better than then when we’re juggling with our toddler, new kindergarten, and demanding jobs – and the blog. :)

So fingers crossed that someone falls in love with our place!

Our apartment in Glorian Koti

Jännityksellä odotin tänään postiluukusta tipahtanutta Glorian Kotia. Ja siinä se on - sivuilta 42-47 löytyy juttu asunnostamme, jipii!

Oli upea seurata, miten antaumuksella sisustustoimittaja Anna-Kaisa Melvas ja valokuvaaja Tuomas Kolehmainen työhönsä suhtautuivat. Layouttia ja kuvakulmia viilattiin kirjaimellisesti sentin tarkkuudella kunnes kaikki näytti juuri siltä miltä pitikin. Sisustusperfektionistina myhäilin tyytyväisenä. :)

Onnistuneen kuvan rakentaminen on tosiaan pikkutarkkaa puuhaa. Vaikka kuvassa kaikki näyttääkin lopulta niin vaivattomalta, yksittäiseltä kameralle tallentuneelta ohimenevältä hetkeltä, on kuvan takana yleensä tuntien suunnittelutyö ja kymmeniä kuvattuja ruutuja hieman eri kuvakulmista. Ja päälle tulee toki vielä kuvien valintaprosessi, jälkikäsittely, tekstit...

Omia kuvia sisältäviin blogipostauksiin meneekin aina vähintäänkin muutama tunti; helposti enemmänkin. Näin amatöörinä aikaa ”tuhlautuu” etenkin kameran kanssa, kun joutuu osin kokeilemalla hakemaan parhaita asetuksia, eikä ole ammattilaistason laitteita, joilla kuvat saisi siirrettyä silmänräpäytyksessä suoraan näytölle (jolta totuuden vasta näkee). Mutta oli lohduttavaa huomata, että myös ammattilaiset hääräsivät asunnossamme koko päivän!

Siinä missä olin luottavainen sisustuskuvien osalta, omia kuviani jännitin ennakkoon. Marraskuun lopulla suoritetut kuvaukset osuivat ei-ihan-optimaaliseen ajankohtaan, jolloin raskauteni oli edennyt puoliväliin. Kaikki äidit lienee tunnistavat tuon hetken, jolloin itse huomaa kehon jo pehmenneen joka kohdasta, mutta ulkopuolinen ei vielä hoksaa mistä on kyse. Nyt on ihanaa, kun paidan alla näkyy rantapalloa muistuttava lisäkumpu eikä tilastani voi enää erehtyä. :)

Loppuun vielä kuvausvinkki. Kuvaan itsekin aina kaikki valot sammutettuina (ja ilman salamaa), sillä olen allerginen keltaiselle keinovalolle. Välillä olisi kuitenkin kiva saada kuviin ”valot päälle” ilman lamppujen luomaa keltaista hehkua ja ylimääräisiä varjoja. Tuomakselta opin, että valitsemalla pitkähkön kuvausajan, valoja ehtii nopeasti räpsäyttämään päälle ja pois, jolloin kuviin saa illuusion päällä olevista valoista ilman, että ne juurikaan kuitenkaan oikeasti valaisevat. Näppärää vai mitä! (Edellyttää tietysti, että valaisimen painike ei ole kuvassa tai että valot on kytketty langattomasti kuten meillä, jolloin niitä voi ohjailla mistä tahansa.)

Suurkiitokset vielä AK:lle ja Tuomakselle ja koko Glorian Kodin väelle! Oli mielenkiitoista päästä kurkistamaan kulissien taakse ja osaksi upeaa lehteänne.

Eli käykäähän noutamassa omanne lehtipisteestä! Monen ihanan kodin lisäksi numerossa on poimintoja mm. Tukholman huonekalumessuilta ja ideoita keittiöön.

Niin ja illalla työstämme asuntomme myynti-ilmoituksen valmiiksi, joten laitan tännekin huomenna linkin. Eli palataan pian!

It’s past 1 am here already… So just very briefly that our apartment was presented today in the most respected interior decoration magazine in Finland, Glorian Koti! You can image how excited (and yes, a bit nervous) I was when I was waiting the mail man to bring the latest March issue...

I’m very pleased with the outcome. And no wonder, since interior editor Anna-Kaisa Melvas and photographer Tuomas Kolehmainen spent the whole day at our place fine-tuning every single little detail. Warm thanks one more time for AK and Tuomas – and for Glorian Koti overall! It was truly interesting to get a sneak peak behind the scenes and learn from the pros. :)