Ajattelin tulla pikaisesti päivittämään tänne meidän iloiset kuulumiset. Instagramia seuraavat ennättivätkin jo kuulla, että teimme kaupat meidän asunnosta tällä viikolla, jee! Saimme jo kertaalleen varsin korkean tarjouksen, jonka hylkäämistä jäin sittemmin hieman katumaan (etenkin sen takia, että tänä aikana meni ohi yksi aivan h-u-i-k-e-a asunto, jota haikailen varmasti lopun ikäni, mutta ei siitä sen enempää). Joten kun uusin hieman tätä korkeampi tarjous tuli, päätimme tarttua siihen. Pikkuisen jäimme asunnon hintapyynnöstä, mutta itselläni oli ehkä hieman liiankin korkeat odotuksen hinnan ja prosessin suhteen, sillä edellinen asuntomme myytiin yli pyyntihinnan.
Kaiken kaikkiaan jäi siis positiivinen fiilis (jota tietysti siivitti kantakaupungin alueen vahva arvonnousu viime vuosina). Olin tyytyväinen myös päätökseeni myydä asunto sittenkin itse. Näytin asuntoa vain alle kymmenen kertaa, joista saimme kolme tarjousta. Joten varsin mukava hit rate – sekä tuntipalkka omalle työlle. ;)
Yhtä potentiaalista iäkästä ostajapariskuntaa tuntui hieman häiritsevän se, ettei myyntiprosessissa ollut välittäjää. Mutta muille asialla ei näyttänyt olevan mitään merkitystä. Osa jopa kommentoi, että oli kiva päästä kysymään asukkaalta suoraan kokemuksia, kysymään remontista jne.
Koin, että itse olin myös avoimempi kuin keskimääräinen välittäjä olisi ollut. Esimerkiksi siinä missä eräskin välittäjä suositteli maton hankkimista kohtaan, jossa parketin vaha on kulunut, koin itse velvollisuudekseni mainita, ettei vaha ole ikuinen vaihtoehto vaan vaatii huoltamista.
Samana päivänä, kun clousasimme oman kauppamme, teimme tarjouksen myös uudesta kohteesta, ja iloksemme se meni läpi! Meillä oli itse asiassa kolmenkin potentiaalista kohdetta, joista kaksi oli sulkeutumassa samana keskiviikko-iltana – yksi 144-neliöinen asunto Merikadun ja Huvilakadun kulmassa (huikea sijainti ja näköalat, mutta muuten aika keskinkertainen pohja) sekä kaksi 160+ neliöistä kohdetta Etu-Töölössä. Tarjosimme toisesta näistä Etu-Töölön kohteista jo aamusta ja iloksemme se hyväksyttiin. Eli nyt sitten odotetaan kaupantekotilaisuutta ja sen jälkeen vielä lunastuslausekkeen umpeutumista. Eli hetki menee jännittäessä. :) (Joskin on erittäin epätodennäköistä, että lunastusta käytettäisiin tämän kokoluokan kohteessa; hintakin kun vastasi nykyistä korkeaa makkinatilannetta.)
Asunto on remontoitu todella perusteellisesti vuonna 2016, mutta pian alkavasta putkiremontista johtuen joudun – tai siis pääsen – uusimaan kaikki kylpyhuoneet sekä keittiön. Luultavasti myös suurennamme ns. master bathroomia – ainakin, mikäli yhtiön ilmanvaihto mahdollistaa saunan rakentamisen. Eli meidän mittakaavassa pikkuremontti kyseessä, kun layout jo todella toimiva, lattiat tehty, kaikki seinät priimakunnossa jne. Ihan kiva tässä elämäntilanteessa, ettei tarvitse valvoa öitä remonttia suunnitellessa.
Laitan teille myöhemmin lisää speksejä, mutta lyhyesti: talo on todella kaunis; samoin katu ja sen mikrosijainti loistavat. Pohja tarjoaa vauelämyksiä ja asunnossa on paljon vanhoja kauniita yksityiskohtia. Ainoa, mistä jouduttiin vähän tinkimään oli tuo kaupunginosa (sydämeni sykkii aina eteläiselle Ullanlinnalle). Vaakakupissa painoi kuitenkin paljon ihan lähikortteleista löytyvä esikoisemme koulu - Ullanlinna olisi tarkoittanut hänelle joka-aamuista bussimatkaa.
Tervetuloa seuraamaan matkaa kohti uutta kotiamme! Paljon inspiraatiota, materiaali- ja sisustuspohdintoja sekä myöhemmin myös remonttikuulumisia luvassa :)