collaboration, Hanko garden
Riika W.
Unelmien piha Kivitorin travertiinilaatoilla
Unelmien piha Kivitorin travertiinilaatoilla
collaboration, Villa Wikberg
Riika W.
Kun aamu alkaa kukkaniityltä
Kun aamu alkaa kukkaniityltä
christmas
Riika W.
Jouluinen köynnös kuusenoksista
Jouluinen köynnös kuusenoksista
collaboration, Sydänpuu
Riika W.
Muodonmuutos Sydänpuun ikkunoilla
Muodonmuutos Sydänpuun ikkunoilla
Villa Wikberg, renovation
Riika W.
Kuusilattia Fiskarin Laatupuulta - ...
Kuusilattia Fiskarin Laatupuulta - Lattiamateriaalin valinta
,

39 yötä jouluun!

,

Kaunista tiistaiaamupäivää! En muista koska olisin päässyt kirjoittelemaan teille jo aamupäivällä! Pikkumies on nukkunut viime kuukaudet kaikki päikkärinsä ulkona… Joten osaan nyt todella arvostaa näitä hetkiä, kun hän nukkuu levollisena päiväuniaan omassa sängyssään. <3

Joulusomisteet ovat vähitellen hiipineet näyteikkunoihin ja Instagramin kuvavirtaan. Ja kerrankin olen itsekin ajoissa liikkeellä! Sain Instagram-yhteistyön merkeissä kauniita käsintehtyjä origamipalloja Norjalaiselta titt-teiltä (Instagramissa @tittteicom), ja siten hyvän syyn ottaa kuvia joulustailauksella. Pallot eivät ole varsinaisesti joulukoristeita – ja siksi niistä juuri pidänkin. Joulun ei tarvitse olla niin alleviivaavaa; valkoista, kynttilöitä, kuusenoksia ja vain ripaus punaista – siinä reseptini tähän jouluun. Kovasti jo odotan, että pääsen koristelemaan niillä ja lasipalloilla meidän kuusen!

Titt-tein Olga eilen Instagram-tilillään kyselikin, koska ihmiset aikovat tuoda kuusen sisään. Hän itse sanoin koristelevansa sen jo joulukuun alkupuolella. Me olemme olleen tyypillisesti myöhään liikkeellä. Myös lapsuudenkodissani kuusi koristeltiin aivan joulun kynnyksellä, joko aatonaattona tai jopa vasta jouluaattona. Tänä vuonna aieon olla ajoissa liikkeellä, jo viikkoa tai paria aiemmin. Kauniista kuusesta on kiva nauttia pidempään ja luontevinta se on ennen joulua. :)

By Lassenin Kubus on meillä esillä ympäri vuoden. Se saa kauniin joulustailauksen hennosta kuusenoksasta. Myös mustikan- tai puolukanvarvut näyttävät kauniilta sen ympärillä.

PS. Jos jollakulla on vinkata joulukuusimyyjästä, joka tuo kuusia kotiin tänne Töölöön, niin saa vinkata alle. :)

,

Onnea isät!

,

Myöhäisää sunnuntai-iltaa ihan pikaisesti! Ja hyvää isänpäivää kaikille iseille! <3

Toivottavasti sielläkin on ollut rentouttava viikonloppu ja akut on ladattu ensi viikkoon. Meillä on juhlittu ensimmäistä isänpäivää rennon brunssin ja vauvauinnin merkeissä, ja äsken vielä isovanhemmat poikkesivat leikittämässä pikkumiestä.

Huomaa kortti, jonka teimme W:n kanssa :) Painoimme myös pikkumiehen jalanjäljen ns. taikataikinaan yhdessä vauvakerhossa, mutta hieno reliefi ei valitettavasti tallentunut kameralle.

Hedelmiä, marjoja, croissantteja, jogurttia, appelsiinimehua ja hyvä kahvi. Niin ja köyhiä ritareita ja jäätelöä jälkkäriksi! Maistui. Kattauksessa ei tällä kertaa kikkailtu. Kauniit astiat riittivät.

Ikionnellinen isä <3

Koko kolmikko on ollut todella hyvällä tuulella; en muista koska W olisi ollut näin hymyileväinen i-h-a-n koko päivän. Ja syy siihen löytyy hyvin nukutusta yöstä ja päiväunista. Kiitos Unijunan unikoulun. <3 Lisää aiheesta ensi viikon loppupuolella.

Kuvailin tänään myös ensimmäisiä joulujuttuja, joten siitäkin lisää ensi viikolla!

,

Unikoulu – Osa 1: Valmistautuminen

,

Tätä kirjoittaessani on perjantain marraskuun neljäs päivä ja kello on seitsemää yli kahdeksan illalla. Kyseessä on ensimmäinen ilta reiluun kuuteen kuukauteen, kun en ole nukuttamassa pikkumiestämme. Runsaan vartin olen kuunnellut makuuhuoneesta vaikeroivia, turhautuneen kuuloisia äyyyy-ääniä, mutta nyt ne yhtäkkiä loppuvat. W on unessa oletan. Hän on nukahtanut omaan sänkyynsä, ilman äitiä ja ilman maitoa isän silittelyyn. Vielä muutama hajanainen parkaisu ja isän rauhoittava suhina. Shh, shh.

Kunnes hetken hiljaisuus katkeaa yhtäkkiä voimistuvaan itkuun. Huomaan miten ajatukseni harhailevat. Tekisi kamalasti mieli juosta makuuhuoneeseen, ja ottaa W syliini. Olemme kuitenkin sopineet, että isä vastaa yksin illan ensimmäisestä nukutuksesta.

Mutta palataan vielä ajassa taaksepäin. Ensimmäiset viisi kuukautta W nukkui varsin hyvin. Hän kävi nukkumaan noin klo 20 ja rintaa hän pyysi ensimmäisen kerran noin klo 24 sekä vielä noin 03 ja 05. Muutamalla öisellä herätyksellä pärjäsin oikein hyvin enkä kokenut itseäni päivisin väsyneeksi. Viiden kuukauden kohdalla tilanne kehittyi kuitenkin äkisti huonompaan suuntaan. Öisiä herätyksiä olikin yhtäkkiä 4-7 joka yö, ja W rauhoittui vain rinnalle. Tajusin kyllä mihin tilanne oli kehittymässä. Tai mitä pikemminkin oli jo tapahtunut: W:lle oli syntynyt uniassosiaatio rinnasta. Eihän hänellä oikeasti nälkä tunnin välein ollut, mutta hän tarvitsi rinnan suuhunsa pystyäkseen nukahtamaan.

Voin kertoa, että tunnin-kahden välein tapahtuvat heräilyt vievät nopeasti mehut. Siitäkin huolimatta, että uskon sietäväni väsymystä poikkeuksellisen hyvin. Patrik on taas toisesta ääripäästä – hän ei kykene väsyneenä toimimaan lainkaan. Niinpä minä olen vastannut meillä kaikista yöheräilyistä yksin.* En myöskään ole voinut ottaa ikinä päikkäreitä, sillä W on tottunut nukkumaan päivisin ulkona joko manducassa rintarepussa tai kärrytellessä. On selvää, että tarvitsemme apua. Niin yö- kuin päiväunien kanssa. **

*Välikommentti: Kello on 20.28 ja itku päättyy. Ihanaa.

** Aivastan keititössä. Äyy, äyy, äyy. Voi hemmetti mietin. Onneksi isän “ei hätää, ei hätää” rauhoittaa pikkumiehen hetkessä. Haen tyynyn äänenvaimentajaksi seuraavan aivastuksen varalta.

Kaunis puinen juna pieneltä brittimerkiltä Happy Little Folks

Otan yhteyttä Unijunan Liisa Niskakankaaseen, josta olen lukenut perheystävämme, Laura Anderssonin, kirjoittamasta kirjasta ”Voit nukkua”. Liisa on arvostettu unikonsultti, joka on perehtynyt pienten lasten unipulmiin. Ihanaa, että tällaista apua on nykyään saatavilla!

Tapaamme Liisan muuttomme jälkeisenä aamuna. Olen pakannut muuttolaatikoita edellisyönä neljään, ja torkkunut sen jälkeen muutaman tunnin (unista ei voi puhua, sillä aamuyöstä vauvat heräilevät tiheimmin). Ja rikkinäisen yön jälkeen kantanut päivän muuttolaatiokoita. Ja siivonnut illalla vanhan asuntomme. Liisan kanssa jutellessa en luota omaan muistiini pätkääkään, joten näpyttelen melkein kaiken puhumamme läppärille.

Liisa ehdottaa, että aloittaisimme unikoulun viikon päästä perjantaina. Viikossa ehtisimme saada arjen rullaamaan uudessa kodissa, ja mahdollisesti hieman paikattua myös pakkailujen pahentamaa univelkaa. Samalla meillä olisi viikko aikaa tehdä jo asteittaisia muutoksia, kuten totutella uuteen päivärytmiin ja siirtää W:n pinnasänky hieman kauemmas meidän sängystä.

##Näin valmistaudut unikouluun

  • Totuttele uuteen päivärytmiin. Liisa ehdotti meille tarkkaa vuorokausirythmiä, johon kuuluu kolmet päiväunet (vs. ennen nukuimme vain kahdet). Mikään päivä ei mene valmistautumisviikolla täysin ohjeiden mukaan, mutta suunta on ainakin oikea.
  • Tee pinnasängystä hyvä ja turvallinen paikka. W:n sänky nostetaan muutaman metrin päähän meidän parisängystä. Siirtyminen sujuu muitta mutkitta.
  • Tankkaa läheisyyttä päivällä. Annamme pikkumiehelle erityisen paljon huomiota. Suukottelemme kyllä muutenkin jatkuvasti, joten en tiedä tuliko tässä loppupelissä eroa.
  • Lanseeraa oma lohduttava unilelu. Teemme W:lle ostettua uniriepua tutuksi. Pidän Herra Kippinsiksi nimettyä pupua paitani alla, jotta siihen tulisi tuttu turvallinen tuoksu. Kippins myös osallistuu tiiviisti imetyksiimme ja leikkeihimme viikon aikana.

Viikko osoittautuu tärkeäksi myös henkisen valmistautumisen kannalta. Ehdimme parina iltana Patrikin kanssa jutella (ja googlailla) olemmeko todella molemmat sitoutuneet tähän. Kyllä olemme. Helppoa unikoulusta ei varmasti ole, mutta tuloksia pitäisi tulla jo verrattain nopeasti.

 

Palaan tuloksiin ensi viikolla! Unikoulu on ollut nyt siis jo viikon käynnissä ja tuloksia on syntynyt todella nopeasti. :)

Unikonsultointi on saatu blogiyhteistyön puitteissa. Mainittakoon, että olimme päättäneet ottaa Liisan avuksi jo ennen, kuin yhteistyöstä sovimme ja mainitsin ideasta vasta kotikäynnillä.

 

Intiankatu 34

Talvinen tervehdys! Kylläpä pyrytti tänään Helsingissä. Olin kerrassaan tyytyväinen, kun ei tarvinnut laittaa nenää oven ulkopuolelle. :)

Sään kylmetessä myös asuntomarkkinat ovat tuntuneet viilentyneen entisestään… Emme ole löytäneet mitään asuntonäytön arvoista moneen viikkoon… Isoja 130-200 neliöisiä asuntoja tuntuisi olevan vaikka kuinka, mutta sataneliöisiä kovin vähän. Ainakin Ullanlinnassa.

Alla tänään markkinoille tullut persoonallinen 121-neliöinen koti Kumpulasta. Ja ei, emme harkitse Kumpulaan muuttoa, mutta koti poikkeasi raikkaalla tavalla yleisestä tarjonnasta, joten haluan esitellä sen teillekin. Näkee, että koti on todella asutun näköinen, ns. oikea koti, eikä sisustusstailistin taidonnäyte. Olisikohan peräti joku (sisustus)bloggari asialla? Tai ainakin joku luovan alan ihminen..? Pariskunta ja kaksi alakouluikäistä lasta..? Minusta on kiva arvuutella, kenelle myynnissä olevat kodit mahtavat kuulua. :)

Huoneisto on remontoitu entiseen kauppaan. Isot ikkunat ovat plussaa, mutta valitettavasti asunto taitaa olla katutasossa... (Huomaa ikkunoissa himmennykset.)

Upea vahattu kuusilattia.

Seinien väritys on todella onnistunut!

Kaksi eri kylppäriä. Vasemmalla ihana kalanruotoladonta.

Lisätietoja asunnosta löytyy Etuovesta.

Kuvat: Etuovi

Mainittakoon vielä, että meillä on ollut unikoulu nyt käynnissä viime perjantaista lähtien. Joten siitä lisää ensi kerralla!