Ihanasti pedattu sänky

”Huomenta”! Päivä lähenee jo puoltapäivää; meitä nukutti tänään harvinaisen hyvin. :) Vaikka laskettuun aikaan on enää viikko, olen pystynyt nukkumaan aivan normaalisti ilman mitään kolotuksia ja jatkuvaa vessassa ramppaamista * koputtaa puuta *. Ihanaa kun ei ole univelkaa jo ennen pikkuisen syntymää.

Rutiinit on meille tärkeitä ja yksi niistä on lauantaiaamuinen kaava, jolloin Patrik lähtee lähikahvilaan brekkarille uusimman Economistin kera, ja minä tartun joko sisustuslehtiin tai näppäimistöön teille kirjoitellakseni. Selailin äsken aamupalaa nauttiessani uusinta huhtikuun Glorian kotia ja bongasin tutun kukkakuvan sivulta 20, jossa esitellään maaliskuun lukijakilpailun satoa. Käykäähän kurkkaamassa Coterien otos meidän Instagram-tililtä @coterieofficial! :)

Huhtikuun lukijakilpailun aiheena on ”ihanasti pedattu sänky”, joten ajattelin tarttua siihen oitis. Petauksen toteutin tutuin Balmuirin pellavalakanoin. Kevään kunniaksi päätin hieman irrotella värikkäällä tyynyröykkiöllä. Makuuhuoneemme väriskaala on yleensä niin hillitty, että ”irroitella” verbivalintana ei ole tässä kohden yhtään liioiteltua. ;)

Coterie-02816.jpg

Pinkit tyynyt kuuluvat tämän kevään hankintoihin (lee lisää täältä). Keltaiset tyynyt olen hankkinut jo muutama kesää sitten; kaksi suurempaa ovat Zara Homesta ja kapein sinappiin taittuva on Linumin mallistosta.

Iltapäivällä meille on tulossa vieraita, joten nyt ryhdyn valmistelemaan tarjoiluja. Katriina on lupaillut huomiselle uusia asukuvia, joten pysykäähän kuulolla!

Rentouttavaa viikonloppua!

Lights on!

Voi tuota valon määrää ulkona! Lähdettiin eilen illalla seitsemän tienoilla kävelylle rantaan ja tuli niin kesäinen fiilis, kun aurinko paistoi ja lämpötila oli vielä kaksinumeroisissa lukemissa. Ja samaa mahtavaa säätä luvassa viikoksi eteenpäin, ihanaa!

Ainakin itselläni valo vaikuttaa selvästi sekä mielialaan että energisyyteen. Vahvimmin huomasin sen asuessani vuoden Kaliforniassa, jolloin heräsin kerran pari viikossa kiiruhtaakseni aamukuudelta(!) alkavalle spinning-tunnille – ei olisi ikinä mahdollista Suomen pimeässä talvessa.

Päivän sisustusteemaan. Kuten ehkä olette huomanneet, olen heikkona kauniisiin valaisimiin. Siinä missä muotibloggarille olkapäällä keikkuva uusi Chloé tai Céline on se piste iin päälle, taitaa meidän sisustusihmisten polvet mennä heikoiksi vaikkapa Flosin sivuja selatessa. :)

Ohessa muutamia kaunottaria, joita olen kaikkia joskus harkinnut kotiimme. Löydättekö joukosta kenties oman suosikkinne?

  1. Ligne Roset: Bloom
  2. Mooi: Cluster - Tässä on jotain kovin kiehtovaa! Valmiita kokoonpanoja on monenlaisia ja itse lamput valitsemalla vain mielikuvitus on rajana! Patrikin mielestä tämä on liian outo, joten suostuttelu jatkukoon. :)
  3. Susan Elon suunnittelema Fly on yksinkertaisuudessaan nerokas! Se on myös hinnaltaan varsin huokea, reilut kaksisataa euroa.
  4. Roset italia: Paper lamp
  5. Luceplan: Tango – Tämän meille melkein jo kotiutinkin viime kesänä. Tilasin sen yhden valaisinliikkeen kautta, mutta Luceplan veti uutukaisen viime hetkellä pois tuotannosta teknisten ongelmien takia.
  6. Artemide: Mendori on Iittalalle uuden malliston suunnitelleen ajankohtaisen Issey Miyaken taidonnäyte.
  7. Ay Illuminate: Z5 on blogeissa usein näkyvä makuuhuoneen valaisin. Itse näkisin tämän valaisimen saaristossa.
  8. Mooi: Random Light oli vahvasti esillä muutama vuosi sitten eikä aivan ansaitsisi paikkaansa suosikkien listalla... mutta menköön. :)
  9. Flos: Parentesi.
  10. Petite Friture: Vertigo tuo vahvasti kesätunnelmia mieleen.
  11. Flos: AIM on Bouroullecin veljesten designia; myös yksi vahvoista suosikeistani.
  12. Foscarini: Jamaica on valaisin, jota en ole koskaan nähdnyt luonnossa, mutta johon olen aivan ihastunut ja jota piiiiitkään harkitsin nykyiseen keittiöömme. Lopulta oli pakko tunnustaa, että se olisi kilpaillut liikaa olohuoneen päävalaisimen (Foscarinin Big Bangin) kanssa, ja ollut mitoiltaankin liian muhkea – pituutta varjostimella on nimittäin peräti 1,8 metriä. But one day!
  13. Iittala: Leimu istuisi ikkunalaudallemme.

Ihanaa aurinkoista viikonloppua!

P.S. Lue vinkkini valaisimen (ja lampun) valitsemisesta täältä. Ja tässä helmikuun kirjoituksessa haikailen Flos IC:n perään – nämä kaunottaret ovat yhä toivelistan kärkipäässä!

A new corner from our bedroom

Siniset Hugo Bossin mokkapintaiset katseenvangitsijat kotiutin viime kesänä LA:sta. Muut kengät Pura Lopezista Mangoon eli en ole kengissä merkkiuskollinen.

Ette ikinä usko, mitä olen puuhastellut koko eilisillan ja tämän aamun? Kankaista pientä pupua pikkuiselle. <3 Ei ehkä äkkiseltään kuulosta seitsemän tunnin projektilta, mutta kun yhtälöön lisää melkein kahdenkymmenen vuoden ompelutauon ja itselleni vieraan lainakoneen, on melkein ihme, että Pompii (ristiäiset jo pidetty) tuli valmiiksi näinkin nopeasti. Ei ole mennyt ala-asteen ompelukoneen ajokortti hukkaan. ;))

Totta puhuen kumpikaan ei Patrikin kanssa muistettu edes puolan nimeä (tiedättehän, se pienempi ”lankakerä”, joka tulee neulan alle) – saatikka sitten sen toimintaperiaatteita – mutta onneksi on YouTube! :)

Päivän sisustusteemassa esittelyssä jälleen uusi kulma asunnostamme: Makuuhuoneen nurkkaus, jossa asustaa valkoinen puinen kaappi. Olen hieman vältellyt kulmauksen kuvaamista, sillä kiinalaishenkinen kaappi ei oikein istu muuhun sisustukseen. Hankin sen ensimmäiseen omistusasuntooni 2005, jolloin tummat lattiat ja aasialaisvaikutteinen uustuotanto oli pop. Nyt näitä huonekaluja ei näy enää missään! Vaikka sisustustrendit (ja oma maku) eivät vuodessa tai kahdessakaan vaihdu laidasta toiseen, ehtii vuosikymmenessä tapahtua jo paljon.

Nurkassa Mulberryn klassikkosalkku, jonka olen ostanut ensimmäisestä kunnon palkastani valmistuttuani. Nyt sitä käyttää lähinnä Patrik ja miestenmallistosta se taitaa virallisesti ollakin.

Talviselta kävelyretkeltä poimittu kuihtunut oksa löysi paikkansa korkeasta aaltovaasista.

Korkeavuorenkadun SALI:sta hankittu kaappi on toistaiseksi saanut kuitenkin jäädä muistuttamaan eletystä elämästä. Se on myös toiminut kätevänä jemmana rakkaimmille laukku- ja kenkäaarteilleni. Lähipäivinä kaappi saanee todennäköisesti kuitenkin väistyä kellarikomeroon, sillä ajattelimme sijoittaa pikkuisen sängyn kyseiseen nurkkaukseen, eikä haluta kalustaa makuuhuonetta tukkoon.

Here you go, a ”new” corner from our bedroom: a wooden closet which I bought a decade ago to my first own apartment. I used to have it in my previous living room and it was filled with champagne glasses and white porcelain, but now that set-up would feel a way too romantic… Funny how both interior trends and also one’s own taste develop over the years. Nowadays you do not see these Asia-inspired pieces of furniture anywhere!? Not at least in Scandinavian interior magazines and blogs.

But the lived life can and should show in one’s home. So the closet has stayed. However, now we’ll soon move it temporarily into the basement, because we’re planning to place the baby’s cot here. So next time a bit different ambiances when I publish images from this part of our home! <3

Ensi kerralla kuvataankin tätä kulmausta vähän erilaisissa tunnelmissa. <3

Iloista päivää murut! | Have a lovely day!

My pregnancy look and wishes for approaching childbirth

Laskettuun aikaan on enää alle kaksi viikkoa, käsittämätöntä! Tähän saakka olen toistuvasti kertonut pikkuiselle, että pysyisi vielä rauhassa masussa, jotta ehditään hankkia kaikki valmiiksi. ;) Mutta viime päivinä olen alkanut kääntää ajatuksia varovasti siihen suuntaan, että saisi jo pienokainen tulla tervehtimään meitä. Lapsi on nyt 38. raskausviikon käynnistyttyä fyysisesti jo ”valmis”. Ja neuvolatädin arvioiden mukaan ihan siroin keijukainen ei ole tulossa, joten synnytystä ajatellen soisin kasvamisen jatkuvan mieluiten ”vatsan tällä puolella”. :)

En ole raskausaikana kameran edessä juurikaan viihtynyt, mutta lopun häämöttäessä on tullut yhä vahvemmin tunne, että haluan ikuistaa tämänkin elämänvaiheen kuvin. Joten here you go, tässä teillekin kuvamateriaalia viime lauantailta, jossa viikkoja tarkalleen 37+6.

En ole ostanut raskauden aikana yhtään äitiysvaatetta. Mammiksen alkuun saakka pärjäsin toimistolla ns. normaaleilla vaatteillani. Kotelomekot ym. venymättömät tekstiilit sain unohtaa jo ennen joulua, jonka jälkeen maxineuleet, neuletakit, trikoopoolot ym. tulivat sitäkin tutuimmiksi. Lisäksi olen saanut jonkun verran äitiysvaatteita ystäviltäni - mukaan lukien oheisen H&M mama-malliston paidan ja ml-merkkiset skinny jeansit (kiitos Hanna!).

Viikon varsinaiseen Kids-teemaan eli synnytystoivelistaani. Kätilöt ovat kuulemamme mukaan useimmiten varsin kiireisiä ja heidän huomionsa jakautuu usean synnyttäjän kesken. Ja etenkin meidän hitaampien ensisynnyttäjien tapauksessa hoitohenkilökunta ehtii todennäköisesti myös vaihtua prosessin kuluessa. Joten omat toiveet kannattaa pistää etukäteen paperille, josta ne on nopea vilkaista ja kerrata. Ja toimiipa lista meille itsellemmekin hyvänä muistilistana kätilöiden kanssa jutellessa.

Alla omia toiveitani ja ajatuksiani kronologisesti ryhmiteltynä. Korostan, että tämä on minunhenkilökohtainen lista; listoja on varmasti yhtä monta kun synnyttäjiäkin. Mutta saa silti rohkeasti kommentoida ja kyseenalaistaakin! :) Lisäksi korostan, että tämä on todellakin TOIVElista tai pitäisikö sanoa tavoitelista – todellisuus voi olla (ja todennäköisesti onkin) jotain aivan muuta.

I Ennen synnytystä

Kotona mahdollisimman pitkään 
Pyrimme olemaan kotona mahdollisimman pitkään, sillä ennenaikainen sairaalaympäristöön siirtyminen saattaa hidastaa (ja pahimmillaan jopa pysäyttää) hyvin käynnissä olevan prosessin. Uskon, että kotona pystyn rentoutumaan parhaiten. Ja siinä vaiheessa kun tulee tunne, ettemme selviä Patrikin kanssa enää kaksin, kutsumme avuksemme vapaaehtoisdoulamme. <3 (Aiheesta joskus luvassa oma postauksensa.)

Synnytystä ei käynnistettäisi 
Toivoisin, että synnytystä ei käynnistettäisi esim. oksitosiinitipalla eikä kalvoja puhkaisemalla, mikäli sekä äiti että pikkuinen voivat hyvin. Fanaattisesti emme asiaan kuitenkaan suhtaudu. Luotan siihen, että sairaalahenkilökunta osaa hommansa.

II Synnytyksen käynnistyessä

Toiveena Kätilöopistolta ns. ”ykköshuone” 
Synnytyssairaalaksemme on valikoitunut Kätilöopisto, josta löytyy kuulemma ns. ykköshuoneita sekä pienempiä huoneita. Ykköshuoneissa on kuulemma kaikissa vesiallas sekä lisävuode isälle, joten hartaasti toivon, että mahtuisimme sellaiseen.

Emme ole vielä tehneet lopullista päätöstä, mutta todennäköisesti kokeilen hydrosynnytystä vedessä, mikäli olosuhteet ja oma keho sen sallii. Ja vähintäänkin haluaisin ottaa supistukset vastaan vedessä. Lämmin vesi kuulemma avaa ja pehmittää paikkoja luonnollisesti.

Toiveena kätilö, joka tukee luonnollista synnytystä ja osaa tukea vesisynnytyksessä 
Yritän, paino sanalla yritän selvitä urakasta ilman epiduraalia, joten toivon kätilöä, joka jaksaa tsempata ja kannustaa eikä tarjoa aktiivisesti kivunlievitystä. Lisäksi toivoisin, että kätilöllä olisi kokemusta hydrosynnytyksestä.

Tavoitteena luoda tilasta mahdollisimman rauhallinen 
Toivoisin, että esimerkiksi tilan valaistusta himmennettäisiin. Harkitsen myös jonkun oman viltin, tyynyn tms. mukaan ottamista. Kauniista kukista ja musiikistakaan ei olisi haittaa (vink vink Patrik ;)).

III Synnytyksen aikana

Vältetään lääkkeitä ja eri toimenpiteitä 
Kuten yllä totesin, yritän selviytyä synnytyksestä mahdollisimman luomuna, joten
- Toivon, ettei minulle tarjota aktiivisesti kivunlievitystä lääkkein. Ilokaasua kuitenkin kokeillaan (sillä se ei lukemani mukaan vaikuta hormonituotantoon). 
- Kaikista lääketieteellisistä toimenpiteistä neuvotellaan kanssamme vaihtoehdot kartoittaen. 
- Synnytystä ei yritetä nopeuttaa (esim. kalvoja puhkaisemalla).

Toivoisin, että kätilö kannustaa minua liikkumaan ja kokeilemaan eri asentoja 
Yritän välttää etenkin ns. puoli-istuvaa ja selinmakuuasentoa, joissa lapsi joutuu puskemaan itsensä ”ylämäkeen”.

IV Pienokaisen synnyttyä

Viivästetty napanuoran leikkaaminen 
Eli napanuoralle annetaan aikaa tyhjentyä ennen sen leikkausta, jotta pikkuinen saa kaiken mahdollisen hapekkaan veren talteen. (Minimissään kaksi minuuttia; mieluiten kunnes ei enää syki.)

Pienokainen siirretään suoraan äidin vatsalle 
Synnyttyään pienokainen nostetaan vatsalleni, josta pikkuherra saa itse kivuta rauhassa rinnalle.

Täten pikkuisen kanssa ei kiirehditä pesulle, puettavaksi, punnittavaksi eikä tutkittavaksi JOS kaikki näyttää olevan kunnossa. Muutenkin vältetään turhaa pesua: kostea liina riittää ja kinaa ei hangata pois.

Jos lapsemme kaipaa lääketieteellistä hoitoa, isä on hänen seurassaan koko ajan 
Olen vakuuttanut Patrikille, että pienokaisen tultua paras tapa huolehtia allekirjoittaneesta on huolehtia herkeämättä aarteestamme. <3

Istukan irtoamista ei nopeuteta oksitosiinitipalla 
Eli luomuna loppuun saakka!

Toiveena päästä perhehuoneeseen pienokaisen kanssa 
Toivotaan, että Kättäri ei olisi aivan ääriään myöten täynnä. Ensisynnyttäjiä kuulemma priorisoidaan perhehuoneita jaettaessa, joten mahdollisuudet pitäisi olla hyvät.

Puuh, pitkä lista. Pitää yrittää vielä tiivistää, jotta tärkeimmät pointit erottuvat paremmin. :)

Sorry, only a mini-summary in English, because the text is so long… So this is how I look when 37 weeks and 6 days of pregnancy are behind. :) And above my wishes for the approaching childbirth. In short: We would like to have as natural delivery as possible, so I try to avoid e.g. all painkillers. Emphasis on word trying – we’re not fanatical about this. If the hospital personnel says I should have some medication, then I’ll naturally listen to them. Wish me luck! ;)

Energistä viikonalkua! | Wishing you a great week!