Kylpyhuoneen mood board

Työviikko jälleen paketissa ja ajattelin kirjoittaa hieman remonttisuunnitelmien edistymisestä. Paljon onkin ehtinyt tapahtua, vaikka töissäkin on riittänyt vilskettä ja lisäksi viikkoa on värittänyt lasten sairastelu (nuorimmainen on toistamiseen flunssassa). Yritän joka ikinen päivä kuitenkin tehdä edes jonkun pienen jutun kodin hyväksi – oli se sitten vaikka yhden muuttolaatikon purkaminen tai vaikka Bukowskisin valikoiman selaaminen lasten nukahdettua.

Isoja sisustusjuttuja tällä viikolla on ollut mm. kylpyhuoneemme sisustusarkkitehdin varmistuminen, jee! Tästä kirjoitan teille ihan oman postauksensa fanfaarien kera viimeistään sitten, kun ensimmäiset luonnokset ovat valmiit. :) Myös kylpyhuoneen kumppanit alkavat hahmottua, näistäkin lisää aikanaan.

Niin ja ehdinhän piipahtamaan pienen nuhanenämme kanssa vielä Skannossakin. Odotin kesällä avatuilta tiloilta paljon (onhan puitteet Erottajalla omassa sfäärissään!) ja silti paikka onnistui yllättämään. Niin paljon kaunista designia huone toisensa perään. Käykää ihmeessä piipahtamassa! IG stooryjen puolella parhaita paloja; löytyvät myös profiilin highlighseista Helsinki-kansiosta, jonne kerään käymisen arvoisia sisustusliikkeitä, kahviloita, näyttelyitä jne.

Päällimmäisenä pohdinnassa tällä viikolla on ollut kuitenkin kylpyhuoneemme materiaalivalinnat, joita pääsinkin jo sparrailemaan sisustusarkkitehtimme kanssa. Tässä jo vähän fiilistelyä. Punaisena lankana on minimalistiset sulavat muodot sekä kulmikkaan ja pyöreän sopiva balanssi. Siinä missä aiemmin olin hyvin kantikas, kiinnostaa nyt kaikki orgaaninen ja asymmetrinen.

Juuri mitään ei ole materiaalien osalta vielä lukittuna, mutta tyyli tulee olemaan mood boadin mukainen. Talon 20-lukua olisi tarkoitus tuoda ripaus esimerkiksi ammeen, valaisimien tai peilin muodon kautta. Odotan inolla, mitä sisustusarkkitehtimme keksii!  

Kaikki kuvat lainattu valmistajilta.

1. Kaunis minimalistinen Laufenin Val-amme.

2. Kartell Laufen mattavalkoinen wc-pönttö kovalla kannella. Tämä meillä oli myös edellisessä kodissa. Ja edelleen kaunein wc, jonka olen löytänyt. (Ei kyllä täysin ongelmaton; palataan asiaan stoorien puolella jossain vaiheessa.)

3. Astro Orb – rakkautta ensisilmäyksellä.

4. Jos voittaisin lotossa - Salvatorin huikea marmorikuutiosta veistetty amme <3 Hintaa reilut 32k€….

5. Tapwellin integroitu mattamusta suihku. Tyyppihyväksyntöjä odotellessa! Toivotaan, että hyväksynnät ehtivät tulla ennen kuin meidän pitää tehdä lopullinen valinta.

6. Aivan huikea toteutus ACV interiorsilta – kannattaa ottaa heidät Instagramissa seurantaan!

7. Ovaali kaunis allas Alice Ceramica. Selvittelyssä vielä istuuko posliini väri Laufenin pöntön ja mahdollisen ammeen kanssa.

8. Tapwellin musta huuhtelupainike integroidulle wc:lle. (Viimeksi tein virheen ja otin valkoisen – ne näyttävät mielestäni kaikki jotenkin halvoilta.)

9. Salvator-haaveilua osa kaksi.

10. Ferm Livingin kiva metallinen kaappi sormilasilla.

11. Vola – perfection!

Olisi ihana kuulla, millaisia ajatuksia tämä teissä herätti.

Leppoisaa viikonloppua kaikille!

Uusi koti <3

Tuntuu, että olisi miljoona aihetta, mistä voisin kirjoittaa teille – ja niin rajallisesti aikaa! Tänään muutama sana uudesta kodista muuton yhteydessä puhelimella napattujen kuvien kera.

Olemme asuneet täällä nyt neljä viikkoa ja kotiutuneet erinomaisesti. Tuntuu, että arkemme on jotenkin hirmuisen paljon helpompaa ja vaivattomampaa täällä. Se johtuu varmasti monesta tekijästä, mutta tärkeimmäksi nostaisin asunnon pohjaratkaisun (kurkkaa pohjakuva täältä). Valoisalla erkkerillä ja peräti neljällä eri ovella varustettu olohuone muodostaa kodin sydämen yhdessä suuren keittiön kanssa. Kaikkiin huoneisiin (paitsi yhteen makkariin) johtaa vähintään kaksi sisäänkäyntiä, joten asunnossa on jotenkin ihana soljuva flow, kun pystyy kiertämään huoneesta toiseen. Alkuun tuntui välillä jopa siltä, että oli vähän eksyksissä, kun ei ihan hahmottanut mihin kohtaan mistäkin ovesta tupsahtaisi. :)

Näkymä työhuoneesta olohuoneeseen. Seinissä nyt murrettu vihreä sävy. Pohdin vielä mitä mieltä olen siitä.

Ruokapöydän paikka keittiössä.

Arjen toimivuutta lisää suuri keittiö. Kaapistoja on seinustalla peräti yhdeksän (vs. edellisessä kuusi) ja massiivisella metrin syvyisellä saarekkeella on mittaa liki kolme metriä, huh. Totta puhuen keittiön on mielestäni överisuuri eikä näytä enää visuaalisesti kauniilta ja tekee tilasta hieman tukkoisen. (Tämä on mielestäni varsin yleinen ongelma, että isojen asuntojen isot keittiön ladotaan täyteen kaappia kaapin perään, ja lopputulos vaikuttaa enemmänkin joltain suurtalouskeittiöltä. Pitäisi uskaltaa jättää myös tyhjää tilaa ja avaruutta – se jos mikä on mielestäni luksusta!) Aionkin pienentää keittiötä nykyisestä joka suunnasta, jahka pääsemme uusimaan sen ensi kesänä putkiremontin valmistuttua.

Toiseksi arkiseksi ilontuojaksi nostan vanhaan kaapistoon rakennetun kodinhoitopisteen. Edelliset asukkaat ovat laajentaneet/syventäneet vanhaa kaapistoa hieman niin, että sinne mahtuu mm. pyykinpesukone, iso kaapisto, jossa on ns. lankakorit erivärisille likapyykeille, tilaa pesuaineille, pyykinkuivaustelineelle, pyykkilaudalle, imurille jne. Ainoa mitä vielä kaipaan, on kunnon paikka pyykin kuivatukseen; luultavasti rakennan sen tuon kaapiston sisään, sillä kuutioita on pystysuunnassa vielä hyödyntämättä.

Alueena Etu-Töölö on vielä kivampi kuin muistinkaan! Parasta on se, että kaikki – siis ihan kaikki – talot meidän ympärillä (ja vielä useampi kortteli joka suuntaan) on kauniita 1920-luvun taloja. Pietarinkadulla Ullanlinnassa meidän talon molemmin puolin oli ei-niin-esteettiset 60-70-luvun talot. (Josta toisesta on vaikea keksiä mitään positiivista sanottavaa…) Vastapäätä oli kyllä tosi kaunis keltainen jugendtalo ja se tietysti oli näkymiä ajatellen tärkeintä.

Olohuoneen erkkeri. En oikein lämpene tälle olohuoneen siniselle sävylle, joten se ainakin menee vaihtoon. Ei mielestäni myöskään oikein toimi tuon lattian sävyn kanssa.

Olohuoneen vasemmalle puolelle jää tuleva työhuone ja oikealle puolelle keittiö. Huoneita yhdistää lasiset tuplaovet sekä valtava 1920-luvulle tyypillinen liukuovi.

Näkymistä aasinsilta nykyisiin maisemiimme. Kun kävimme katsomassa asuntoa ennen tarjouksen tekemistä, tässä oli juuri taloyhtiön ikkunaremontti meneillään ja ikkunat oli peitetty vaaleilla muoveilla. Joten emme juurikaan nähneet ikkunoista mitään (muuta kuin, että niistä tulisi kivasti valoa), joten ihastus on ollut melkoinen nyt kun olemme tajunneet miten avarat näkymät täältä on joka suuntaan. <3 Asuntomme sijaitsee talon kulmassa, ja koska naapuritalojen kulmat ovat pyöreitä tai muuten jännittävän muotoisia, näemme ikkunoista tosi pitkälle joka suuntaan. Jälleen huikea upgreidaus edelliseen ja asia, mitä ei tajunnut kaipaavansa ennen.

Yksi tämän asuntoshoppailun ns. huonoja puolia onkin, että sitä muuttuu koko ajan vaativammaksi ja kriteerilista vain kasvaa, kun saavutetuista ”eduista” on vaikea luopua. Patrik onkin jo vakuuttunut, että tämä koti on niin kiva, että hän ei suostu tästä enää lähtemään. Voitte arvata, että näen asian hieman erilailla :D

Se mistä olemme joutuneet luopumaan, on reilut 20 senttiä huonekorkeutta. Täällä korkeutta on ”vain” 290 cm, mikä tarkoittaa, ettemme luultavasti tule asennuttamaan tänne itselleni tärkeitä kipsilistoja. Huonekorkeus ei kestäisi kuitenkaan mitään kovin näyttäviä listoja, enkä ole vakuuttunut että ne 1920-luvun taloon täysin istuisikaan. Listat ovat myös varsin hintava investointi ja iso osa kustannuksesta tulee myös asennuksesta. Joten pohdimme, onko etenkään ”pikkulistat” hintansa arvoiset. Mutta katsotaan, tämä pohdinta on vielä kesken.

Suosikkinäkymäni koko asunnon halki keittiöstä olohuoneen kautta työhuoneeseen.

Parhaita puolia esittelevää postausta ei voi päättää mainitsematta asunnon upeaa massiivitammilattiaa, joka tulee hienosti esiin yllä olevassa kuvassa. Mutta se ansaitsee kyllä ihan oman postauksensa!

Ensi kerralla juttua luultavasti (jälleen kerran, heh) tulevasta kylpyhuoneesta, jonka osalta layout-suunnitelmat ovat menneet aivan uusiksi. On ollut todella arvokasta asua tässä kodissa ensin, ennen kuin jouduimme lukitsemaan mitään.

Leppoisaa viikonloppua!

Seinään integroidut vaatekaapit

Moikka! Onpa kiva päästä kirjoittamaan pitkästä aikaa. Heinäkuun loppu ja elokuun ensimmäinen puolisko on itselleni aina vuoden kiireisintä aikaa, sillä elokuulle ajoittuu vuoden tärkein deadline töissä, kun istumme alas hallituksen kanssa pohtimaan Marimekon strategiaa. Tänä vuonna tähän yhdistyi vielä meidän muutto, joten ei ole ollut tekemisestä pulaa viime viikkoina . :)

Sormet syyhyää jo päästä kertomaan teille meidän uudesta kodista. Ollaan nyt siis asuttu täällä pari viikkoa ja asunto on vielä niin paljon kivempi kuin muistimmekaan! Teimme ostopäätöksen reilun puolen tunnin vierailun perusteella (mikä kuulostaa ehkä vähän absurdilta, sillä olen varmasti käyttänyt kymmeniä tunteja vuosien varrella esimerkiksi täydellisen trenssin metsästykseen). Nopean päätöksenteon teki mahdolliseksi se, että olen viimeiset viisitoista vuotta seurannut asuntomarkkinoita hyvin tiiviisti, joten tiedän varsin hyvin mitä on tarjolla. Mutta lisää tästä ihanasta uudesta kodista tulevissa postauksissa!

Ennen kuin siirrytään fiilistelemään uutta asuntoamme ja seuraamaan sen remonttien ja sisustuksen edistymistä (josta tuleekin melkoinen urakka, sillä hankintalista on pitkä) haluan vielä palata Pietarinkadulle. Esittelyssä meidän master bedroomin seinään upotetut vaatekaapit, joista nostan esiin kolme oivallusta:

Upotuksella minimalistinen ilme

Parasta vaatekaapeissa oli niiden minimalistinen ilme, joka saatiin integroimalla kaapistot täysin seinärakenteeseen ja maalaamalla kaapit samalla mattapintaisella värillä seinien kanssa. Tästä vanhasta postauksesta makuuhuoneen kaapit – kassiset vaiko pelkistetyt voi käydä lukemassa pohdintojani kaappien tyylistä. Täysin relevantti kirjoitus edelleen, sillä ihan samat pähkäilyt on juuri nyt käynnissä uuden asunnon suhteen :) 

Ja tästä remonttiblogin postauksesta tammikuulta 2018 voi puolestaan kurkata miltä kaapisto näytti heti asennuksen jälkeen. Oli ilo löytää nämä remonttikuvat, sillä en olisi muuten muistanut mihin ratkaisuun päädyimme toteutuksen osalta. Kuvat paljastavat, että kaapin runko tuotiin ensin paikoilleen ja vasta sen jälkeen rakennettiin kiinteä seinä sen ympärille. Toinen vaihtoehto oli tehdä ensin seinä valmiiksi ja tuoda kaapit valmiiksi jätettyyn koloon. Mutta oli varmempi kyllä näinpäin.

Pientä viilausta ja säätöä oli ovien korkeuksien kanssa ja yläovet kävivätkin valmistajalla vielä lyhennettävinä, jonka seurauksena niistä tuli pikkuisen liiankin matalat (huomaa hivenen liian suuri rako yläreunassa). Seuraavalla kerralla tekisin lattiankin ihan valmiiksi (tai ainakin valmiimmaksi), sillä vaikka kuinka yrittää mitoittaa pohjatyöt, liimat ja parketit, ei näiden arvioiminen ole helppoa, jos yrittää pelata mahdollisimman minimalistisilla raoilla kuten allekirjoittanut. Eli note to self: seuraavalla kerralla tilaisin ovet vasta, kun kaikki on ihan valmista. Rungon voi asentaa kyllä jo aiemmin.

Televisio piiloon

Toinen iso oivallus liittyi television kätkemiseen keskimmäiseen kaappiin. En ole tähän saakka yhtään innostunut television hallitsevasta ilmeestä olohuoneessa, joten olin iloinen keksiessäni sille loistavan paikan vaatekomerossamme. Televisiomme seisoi omalla minimalistisella alustallaan kaapiston hyllyllä ja nuo kaapissa näkyvät korit olivat erilaisille johdoille ja lisämokkuloille (kotiverkolle ym.) ja jäivät kivasti siis ruudun taakse piiloon, jolloin ilme oli täysin johdoton. Eli ainoa mitä pitää jo suunnitellessa ottaa huomioon, on antenni- ym. johtojen tuominen kaappiin.

Vedimme sähköt myös oikeanpuoleiseen kaappiin, sillä sinne kätkettiin printteri sekä Patrikin työssään tarvitsemat serverit siististi piiloon. Nykyisessä asunnossa tämmöisiä asioita ei ole huomioitu, joten kovasti nyt pähkäilemme, miten saamme tästäkin asunnosta mahdollisimman johdottoman.

Harmoninen ilme vetolaatikoilla

Lopuksi mainitsen vielä kaapiston harmonisen ilmeen, joka luotiin yhtenäisellä layoutilla ja suurilla umpinaisilla vetolaatikoilla. Uudessa kodissa on joissain kaapeissa käytetty myös metallisia ns. lankakoreja, ja onhan ne kieltämättä kätevämmät, kun laatikon sisällyksen näkee yhdellä silmäyksellä. Mutta lopputulos on ainakin omaan silmään hirmuisen rauhaton. Monia ei varmasti häiritse vallitseeko vaatekaapin uumenissa täydellinen feng shui, mutta itse saan mielenrauhaa, kun avaan kaapin, joka ainakin päällisin puolin näyttää harmoniselta.  (Vaikka totuus laatikon sisällä olisikin jotain aivan muuta, heh.)

Voi apua mitä sormenjälkiä puhelimen linssiin oli jäänyt!

Lataan Instagramiin vielä illalla pariminuuttisen videon, jossa käyn vielä samoja asioita läpi, eli käykäähän kurkkaamassa.

Toivottavasti tästä on iloa muille kaapistojaan pohtiville! Ja jättäkää toki toiveita & vinkkejä alle, jos on vielä postaustoiveita vanhaan kotiin liittyen. Voisin kirjoittaa vielä esimerkiksi mitkä olivat keittiösuunnittelun parhaan oivallukset, jos teitä kiinnostaa. Tai kannattiko laittaa arvokasta parkettia pikkulasten kotiin. Tai meidän kylpyhuoneesta, joka oli hieman vähemmän esillä.

Leppoisaa sunnuntaita; täällä tarkoitus kuvata hieman uutta kotia :)