DIY flag garland

Päivän sisustusaiheena tänään lippunauha, joka jatkaa DIY-postausteni sarjaa. En löytänyt kaupasta valmiina toivomaani värisävyä, joten kaivoin jälleen ompelukoneen esiin. (Onneksi jo ennen bébén syntymää; nyt tuttavalta lainassa oleva kone on saanut rauhassa pölyttyä kaapissa…)

Lippunauha on niin yksinkertainen tehdä, että seikkaperäisiä ohjeita tuskin tarvitaan, mutta muutama vinkki: 
* Valitsin itse ryhdikkäitä puuvillakankaita, joten niitä ei tarvinnut ommella pussiksi. Yksinkertaisesti vain siksakkasin ensin kaikki saumat, taitoin reunat ja ompelin kiinni. :) 
* 3-4 värisävyllä syntyy harmoninen kokonaisuus. Tässä pääväreinä minttu, valkoinen ja harmaa. Lisäksi yhdessä lipussa korostuksena mustaa. Leikittele värien lisäksi myös printeillä. 
* Kun leikkaatte kangasta, lippujen yläreunaan kannattaa jättää noin neljän sentin suora kaistale, jotta lipuille saa ommeltua siistin kujan, johon nauhan voi lopuksi pujottaa.

Valmiita kivoja lippunauhoja löytyy mm. tanskalaiselta Cam Camilta. 
Kuva Cam Cam

Niin ja mikäli haluaa päästä vielä helpommalla, liput voi tietysti toteuttaa myös paperista. Kurkkaa täältävuosi sitten silkkipaperista tekemäni keltavihreä lippunauha. Näyttävä ja edullinen koriste kesän juhliin. :)

Ihanaa viikonloppua! Meillä ei ole mitään kummempia suunnitelmia tällä kertaa; kärryttelyä ja kahvittelua rannassa ainakin. Ja yritän ehtiä myös kameran taakse.

Floor of the dreams

Kaunista tiistaita! Piti hetken aikaa ihan miettiä mikä viikonpäivä on – täällä kun päivät muistuttavat kovin paljon toisiaan. :) Patrik tekee yrittäjänä töitä kotoa, joten se tuo meille vielä lisää liikkumavaraa. Yleensä kyllä pyritään siihen, että arkisin annan Patrikille kotosalla työrauhan ja viikonloput ovat sitten kokonaan vapaata yhteistä aikaa. Mutta onhan se kiva, että hyvien säiden osuessa kohdalle voi ottaa ylimääräisen vapaan tai siirtää toimiston vaikkapa laiturinnokkaan. :)

Edellisessä hulppeassa home visit -postauksessani lupasin vielä palata asunnon upeisiin lankkulattioihin. Merkki vaaleiden, ekstraleveiden lankkujen takana on tanskalainen Dinesen. Heidän lattioihin törmää todella usein tanskalaisissa saneeratuissa arvokohteissa ja muutamassa kotimaisessa yksityisasunnossakin olen näitä kuvissa nähnyt. Sen verran arvokas lattia on kuitenkin kyseessä, että monikaan ei sitä raaski Suomeen saakka tilata… Ja toisaalta, brandi ei mielestäni tee täällä minkäänlaista markkinointia, joten tuskin monikaan kuluttaja on siitä edes tietoinen…

Itse sain vinkin eräältä arkkitehtituttavaltamme, kun kyselin lattiavaihtoehtoja nykyiseen kotiimme. Pyysin Dineseniltä tarjouksenkin, mutta jossain kohden remonttibudjettiamme summatessa oli vihellettävä peli poikki.

Olen kuitenkin tyytyväinen, että aivan kaikki haaveet eivät vielä toteutuneet tämän toisen asunnon kohdalla (ja tuskin vielä kolmannessakaan). On nimittäin ihana haaveilla ja unelmoida - ja odottaa! Miten tylsää olisikaan, jos saisi kaiken aina heti. :)

Klassinen toteutus kööpenhaminalaiskodissa – vaaleaa ja leveää. Myös ylin kuva on samasta asunnosta. Lisäkuvia täällä.

Voiko tämän upeampaa lattiaa olla! Kalanruoto ja leveä lankku samassa paketissa. <3 Dinesenin oma showroom. Lisäkuvia täällä.

Yksityiskoti hieman kapeammalla lankulla. Lisäkuvia täällä.

Aesopin liikkeessä Tukholmassa on päädytty kellertävämpään ratkaisuun. Vai tekeekö valaistus tepposet..? Lisäkuvia täällä

Täällä suunnataan nauttimaan kauniista ilta(päivä)auringosta kärryttelyjen merkeissä. Leppoisaa iltaa sillekin puolelle ruutua!

Weeks 3-5 with the baby

Pikku-W täytti perjantaina jo viisi(!) viikkoa, joten ajattelin jälleen jakaa hieman vauvakuulumisia ja taltioida näitä ainutlaatuisia hetkiä myös kirjallisesti.

Päällimmäisenä viime viikoista jää mieleen W:n hurja kasvaminen. Pikkumiehemme painoi syntyessään 3970 grammaa ja (kotimittausten perusteella) painoa on nyt jo yli viisi kiloa! Painoa on tullut (alun pudotuksen jälkeen) 200-300 gramman viikkovauhdilla. Myös pituutta W on venähtänyt selvästi. Synnytyskertomukseen kirjattiin Kättärillä 51 senttiä, mutta äidin mielestä jalat olivat mitatessa koukussa. Itse saimme jo pari viikkoa sitten mittaustulokseksi 56 senttiä (voiko vauva venähtää kolmessa viikossa viisi senttiä???). Seuraava neuvola on kesäkuun puolivälissä, joten silloin viimeistään näemme missä mennään kasvukäyrällä. Kuten ehkä huomaatte, tämä pituus on äidille tärkeä asia. ;)

Kasvun näkee hyvin konkreettisesti siinä, että ensimmäiset vaatteet ovat jo auttamattomasti pieniä. Ja vaipoissakin olemme jo siirtyneet newborn 1:stä kokoon 2. Nyt viimeistään ymmärrän vanhempien huokailut siitä, miten nopeasti lapset kasvavat!

Meillä on edelleen mennyt todella hyvin, joskin pikkuherra on ollut selvästi itkuisempi kuin ensimmäisinä viikkoina. (Tai joko uskaltaisin käyttää tässä kohden jo imperfektiä? Ihan viime päivät ovat nimittäin menneet paljon paremmin!) Känkkäränkkä tulee pintaan mahanpurujen yhteydessä satunnaisesti pitkin päivää. (Thank god itkuisuutta ei ole esiintynyt vielä öisin.) Todennäköisesti ilmavaivat johtuvat ”vain” suoliston normaalista kehittymättömyydestä ja vaivojen pitäisi helpottaa kuuden ikäviikon jälkeen. Mutta olen varmuuden vuoksi nyt tovin tiukemmalla ruokavaliolla (maidoton, munaton, gluteiiniton ja soijaton), jotta näemme onko sillä vaikutusta itkuisuuteen.

Kolmannen viikon käynnistyessä pikkunyyttimme sai vatsavaivojen lisäksi myös erilaisia näppylöitä. Ensin pikkufinnejä otsaan ja lopulta punaisia näppylöitä kasvojen reunoille ja kaulaan sekä niskaan. Nämäkin kuulemma kuuluvat vauvan elämään ja aika on niihin paras lääke. Onneksi näpyt eivät kuulemma kutita pienokaista eli kiusa on vain esteettinen.

Ensimmäiset perhekuvat napattiin viikko sitten eli W:n ollessa kuukauden ikäinen. Suurkiitokset vielä Katriinalle kuvausavusta! <3 

Liikkuminen ja aktiivisuus ovat menneet kolmessa viikossa hurjasti eteenpäin. Kun ensiviikkoina pienokaiselle riitti, että häntä piti ihokontaktissa rinnalla, vaatii pikkuherra jo huomattavasti enemmän virikkeitä ja viihdytystä. Välillä tuntuu, että vanhemmat saavat keksiä sirkustemppuja aamusta iltaan pitääkseen pienokaisen tyytyväisenä. ;) Noh, tämä liittyy kyllä yllä mainitsemaani itkuisuuteen ja mahanpuruihin, jolloin tuntuu, ettei mikään meinaa auttaa. Kiltteinä päivinä W viihtyy paremmin paikoillaan.

Liikkumisesta mainittakoon erityisesti käsien heiluttelu. En tiedä kuvittelemmeko vain, mutta tuntuu, että W yrittäisi tarttua (tietenkin onnistumatta) kaukanakin oleviin esineisiin, joita hän katsoo. (Vauvat eivät käsittääkseni ymmärrä etäisyyksiä.) W osaa myös jo kääntyä kyljelleen. Vatsalleen hän ei vielä ilman avustusta pääse, ja se kun häntä harmittaa.

Myös katse on kehittynyt. Saattaa olla vain sattumaa, mutta välillä W on onnistunut seuraamaan jotain esinettä tai kasvoja katseellaan. Katseeseen on tullut myös pitkäjänteisyyttä – etenkin Pilvilinnan mustia pilviä hän voisi tuijotella minuuttitolkulla! Välillä taas katse tuntuu olevan ihan hakusessa ja kohdistaminen metsässä. Alle vuoden ikäiset katsovatkin usein kieroon, mikä näyttää kieltämättä varsin pelottavalta. Mutta on siis aivan normaalia.

Entä vanhempien kuulumiset? Äidillä on nyt kaikki tikit parantuneet; nelisen viikkoa siihen meni. Niin ja eilen juoksin vahingossa muutaman sata metriä kauppareissulla ja se tuntui hyvältä. (Unohdin kiireessä, ettei ennen kuutta kuukautta tulisi juosta.) Paino tippui kolmessa viikossa pari kiloa, mutta taidan joutua käyttämään tässäkin imperfektiä – viime päivien herkuttelu on varmasti vienyt sitä ylöspäin… Paino näyttäisi kyllä siis tippuvan suht helposti jos vain malttaisi pysyä herkuista kaukana. :) Niin ja viikko sitten olin ensimmäistä kertaa erossa pikkuisesta noin tunnin kuvatessani Katriinaa. Oltiin ihan tässä naapurissa muutaman minuutin kävelymatkan päässä, joten ei tuntunut yhtään pahalta. Päinvastoin, tuntui levolliselta jättää pikku-W:n maailman parhaan hoivaajan eli isän syliin.

Myös isä on palannut lähemmäs arkirytmiä eli alkanut käydä silloin tällöin salilla. Ja eilen hän juhli pienokaisen varpajaisia ja me pärjäsimme kotona hienosti kaksin. :)

Käsittelin kahteen yllä olevaan kuvaan yhden tyynyt harmaaksi. Miltä näyttää teistä; näkyykö editointi selvästi..? Itse en osaa objektiivisesti arvioida. 

Ensi kerralla luvassa todennäköisesti postaus upeista lankkulattioista. Eli palataan alkuviikosta. Rentouttavaa sunnuntaita!

P.S. Olisi kiva kuulla onko siellä ruudun toisella puolella (suht) samanikäisiä kavereita? :)

Niin ja ensimmäisiä viikkojamme käsittelevä postaus löytyy täältä. Jatkossa W:ä käsittelevät postaukset löytyvät tägin www.coterie.fi/tags/our-baby alta.

Note to self: Pese aina jalat ennen jalkakuvauksia. :) 

Home visit at Vipp’s chief designer

Tänään piipahdetaan kylpyhuonekalusteistaan tutun tanskalaisbrandin pääsuunnittelijan Morten Bo Jensenin ja tämän puolison, graafisen suunnittelijan, Kristina May Olsenin kodissa Kööpenhaminassa. Se että koti saa kasvot, tekee kohteesta heti mielenkiintoisemman – eikös! Asunnon kuvat lainasin HomeDSGN:n sivuilta, mutta alun perin ne on otettu Vippin käyttöön. Uskoakseni kuvaajana on ollut Vippin ”hovikuvaaja” Anders Hviid.

Morten, Kristina ja kaksostytöt. Kuva lainattu täältä.

Asunto on saneerattu vuonna 1900 rakennettuun kynätehtaaseen. Kuten voitte kuvitella, ihan pienestä pintaremontista ei ollut kyse. 
“The apartment was stripped to the bone; I spent a great deal of time reflecting on how I want to live. My conclusion was quite simple; function and efficiency must be the starting point, both in the architecture, the interior and in the location.” Morten on kuvannut prosessia.

Kodin sisustus rakentuu vahvasti kaksikon itse suunnittelemien esineiden ja ratkaisujen ympärille. Moderniin ilmeeseen on tuotu särmää harkituilla vintage-kalusteilla.

Näkymä eteisestä oleskelutilaan

Avoimen tilan valoisuus on maksimoitu kattoikkunoilla. 

Upea katseenvangitsija tuo seinälle kiinnitetty fillari!

Keittiö on kokonaisuudessaan Vippin mallistosta.

Asunnon kaapit ja useimmat hyllyt sekä tasot – kuten kirjahylly työpisteen takana – on integroitu asuntoon.

Myös kylpyhuoneen kalusteet ovat Vippiltä.

Kaikki asunnon väliovet ovat liukuovia. 

Perheen suloisten kaksosten huone.

Btw, huomasitteko asunnon upeat lattiat? Niistä vielä tulossa oma postauksensa! Sitä ennen kuitenkin vielä pikku-W:n kuulumisia joko huomenna tai maanantaina. Eli kuulumisiin!