Ihana herätä kauniiseen aurinkoiseen sunnuntaiaamuun! Olinkin aivan poikki illalla jo ennen iltakymmentä. Roolit ovat täällä kääntyneet päälaelleen, sillä yleensä se olen ollut minä, joka olen kukkunut mm. blogin parissa yli puolenyön Patrikin mennessä pehkuihin jo aiemmin.
Kuten olette huomanneet, nyt on ollut kausi elämässä, jolloin energiaa ei ole riittänyt aktiiviseen postailuun, mutta ei olla Katriinan kanssa katoamassa minnekään! :)
Palataan ajassa kuitenkin muutama sunnuntai taaksepäin, jolloin avasin gmailiani ja löysin sieltä seuraavan viestin:
”Osallistuit kesällä Kiinteistömaailman ja Danske Bankin kilpailuun asuntomessuilla. Kilpailussa tuli kuvailla, millainen on unelmiesi koti. Kilpailuun osallistui yli 1100 messukävijää ja sinun vastauksesi oli raatimme mielestä paras.”
Riemunkiljahdusten saattelemana sain huudahdettua Patrikille ”tule katsomaan” – Ja kyllä, tosiaan olin voittanut 3,000 euron lahjakortin Iskuun. Tuntui epätodelliselta. Enhän yleensä edes osallistu mihinkään kilpailuun. Kesällä tein kuitenkin poikkeuksen ja osallistuin tähän sekä muutamaan Instragram-kuvakilpailuun, sillä minulla sattui olemaan 99% valmis teksti, jonka olin kirjoittanut blogia varten, mutten vielä ollut ennättänyt julkaista sitä.
Joten here you go, tässä lähes alkuperäinen blogiteksti, jonka pohjalta yksinkertaistin ko. kilpailutekstin.
Unelmissamme koteja on kaksi: Eteläisen Helsingin kattojen ylle nouseva avara ullakkoasunto ja omassa saaressa, kaukana kaupungin hälinästä sijaitseva vapaa-ajan asunto.
Unelmiemme kakkoskotimme seinänkorkuisista ikkunoista näkyy kirkkaalla säällä kauas merelle; ulappa siintää kilometrien päässä eikä lähistöllä näy muita naapureita, kuin vuosittain rantautuva joutsenpariskunta. Ympäristö on karua; vajaamittaiseksi jääneistä männyistä näkee, ettei kallioinen tontti ole tarjonnut niille riittävästi ravinteita. (”Kyllä, just semmoinen!” Patrik huudahtaa tässä kohti lukiessani kuvaustani myöhemmin hänelle ääneen.)
Päältäpäin asunto on piskuisen merisään harmaannuttamaa puuta. Kauempaa mereltä rakennusta tuskin erottaa; niin hyvin se sulautuu ympäröivään luontoon.
Päärakennusta kiertää valtaisa terassi, jolle mahtuu kesäkeittiö, kahdentoistahengen ruokapöytä, upottava sohvaryhmä, runsas kokoelma puisia aurinkotuoleja sekä upotettu uima-allas. Useimmat asunnon ikkunoista on mahdollista avata hyvällä säällä kokonaan, jolloin sisä- ja ulkotilan raja hämärtyy. Sauna sijaitsee omassa rakennuksessaan; sinne siirtyminen on tärkeä osa illan rituaaleja.
Sisältäpäin asunto on vähäeleinen. Lattiaa halkovat liki 30-senttiset massiiviset lankut tekevät tilasta maskuliinisen. Tunnelmaa korostavat pelkistetyt huonekalut, jotka saavat lähes galleriamaisia piirteitä niiden ympärillä olevan tyhjän tilan ansiosta. Sisustus mukailee kaupunkikodin modernia kalustusta, mutta sitä on täydennetty muutamilla romanttisemmilla esineillä, kuten patinoituneilla rottinkituoleilla. Jokainen huonekalu ja esine on tarkkaan harkittu; useimmat niistä ovat joko teetettyjä tai käytettynä hankittuja klassikoita.
Entä mitä Patrik vastasi, kun pyysin häntä kuvailemaan unelmiensa loma-asuntoa?
”Se sijaitsisi Suvisaaristossa Espoon edustalla omassa suojaisessa saaressa, ei avomerellä. Siinä olisi päämökki ja erillinen saunamökki rannassa. Päärakennuksen etupuoli olisi avoin.” Sanat moderni, lasi ja puu toistuvat kuvauksessa usein.
”Päämökki voisi semmoisen kulmikkaan hevosenkengän muotoinen, josta yksi sivu on auki. Rakennuksen keskelle syntyvä sisäpiha olisi osin katettu. Puisella terassilla olisi pieni paljumainen uima-allas vilvoittelua varten, johon mahtuisi 20 ihmistä. Terassilla olisi tilaa ruokailuun ja grillailuun.”
Ei siis ollenkaan hullumpi lähtökohta tulevaisuuden mökkiprojektille! Arkkitehtuurista ollaan prikulleen samoilla linjoilla (meinasin nimittäin itsekin kirjoittaa kuvaukseeni alun perin atriumin!).
”Sisustus ei saisi olla liian urbaani; luonnollisen väristä puuta ja neutraaleja elementtejä kuten pehmeänsävyisiä kankaita. Kuitenkin moderni. Takka. Selkeästi mökki, ei asunto.”
Sisustuksen osalta unelmakuvaukseni on hivenen sleekimpi. Kaupunkikodissamme Patrik on kuitenkin ollut se joka on vienyt sisustusta vielä minimalistisempaan suuntaan, joten uskon, että käytännössä oltaisiin hyvin samoilla linjoilla myös kakkoskodin kalustuksen osalta.
Enää puuttuu vain se oma saari. ;) One day!
Kaikkien kuvien lähde Pinterest.
Haaveiden täyttämää sunnuntaita! Ja kiitos vielä Kiinteistömaailma ja Danske Bank!
