our baby

5 loving ways to take care of your pregnant wife

Katriina oli meillä sunnuntaina kuvaamassa, ja voi jukra, kuvaukset onnistuivat mielestäni superhyvin! Olen niin iloinen, että saimme ikuistettua meidät yhteiskuviin vielä ennen pienokaisen syntymää. <3 Alkoikin olla viimeiset hetket vauvavatsakuvauksille; viikkoja on näissä fotoissa koossa tarkalleen 39 eli viimeisiä viedään!

Viikon Kids-postauksen teemana on tällä kertaa puolison tuki raskauden aikana. Tuskin osaan sanoin ilmaista, miten hurjan tärkeää Patrikin tiivis läsnäolo ja tuki raskaudessa on ollut. Yritän nyt kuitenkin tuoda esiin muutamia konkreettisia juttua, miten tuleva isä voi olla luontevasti mukana ja mitä itse olen arvostanut.

1. Be present – both physically at the medical check-ups but especially mentally

Patrik on ollut läsnä jok’ikisella neuvola- ja lääkärivisiitillä. Tätä tuntuu kummalta edes korostaa, sillä niin itsestään selvää se on meille molemmille ollut. Hetket, jolloin olemme saaneet kuulla pienokaisen sydänääniä tai nähdä pikkuisen liikkeet ultraäänessä, ovat olleet yhdeksänkuukautisen matkan kohokohtia, joita kumpikaan ei ole halunnut missata.

2. Share your thoughts with your spouse about becoming a parent

Tärkeitä ovat olleet myös jokailtaiset keskustelumme ennen nukkumaanmenoa. Yhdeksän kuukautta tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden työstää omaa vanhemmuuttaan ja ajatuksiaan. Kyllä luonto on järjestänyt fiksusti suodessaan meille aikaa kasvaa ajatukseen siitä, mitä kolmannen perheenjäsenen tuleminen oikeastaan tarkoittaa. 
Olemme harvinaisen yksimielisiä kaikesta pienokaisen kasvatukseen liittyvästä. Ainoastaan kirkkoon kastaminen – tai tässä tapauksessa kastamatta jättäminen – on aiheuttanut meillä keskustelua; siitä mahdollisesti oma postauksensa joskus.

3. Help with daily routines, e.g. cook for your significant other and the little one

Patrikista on ollut korvaamaton apu myös ruokahuollossa. Ennen raskauttani se olin useimmiten minä, joka kokkasi meille jotain yksinkertaista. Nyt roolit ovat kääntyneet toisinpäin. Patrik on ollut meistä se, joka on pähkäillyt ihanteellista raskausajan ruokavaliota vieläkin enemmän, joten tuntui luontevalta, että hän myös on tukenut sen toteutusta konkreettisesti. Lisäksi olin raskauden alkuaikoina todella väsynyt, joten ilman käytännönapua en olisi jaksanut pitää järkevästä ruokavaliosta yhtä hyvin kiinni, jos vastuu olisi jäänyt vain minulle.

4. Tell your wife how beautiful she looks – everyday!

Patrikilla on ollut äärettömän suuri rooli myös raskauden kehoon tuomien muutosten hyväksymisessä. Mitä pidemmälle raskaus on edennyt, sitä paremmin olen hyväksynyt sen tuomat muutokset kropassani. En silti kiellä, etteikö välillä olisi ollut päiviä, jolloin olen tuskastellut peilin edessä valasmaista olomuotoani. Tai sitä, että paino alkaa tätä nykyä numerolla kahdeksan. Vaikeimmalta tuntui aikaväli noin 5. ja 7. raskauskuukauden välillä, kun ylimääräistä painoa oli selvästi jo tullut, mutta vauvavatsa oli kuitenkin vielä niin pieni, ettei ulkopuolinen sitä sellaiseksi vaatteiden alta tunnistanut.

Jok’ikinen päivä puolisoni on kertonut minulle miten ”kauniilta näytän” ja ”miten ihana vatsani on”. Patrikin mukaan tätä ei kuulemma tarvitse erikseen muistaa – ”riittää että avaa suunsa ja sanoo mitä ajattelee”. <3
Mainittakoon että toistemme kehuminen, kauniiden asioiden sekä tunteidemme pukeminen sanoiksi on todella tärkeä osa suhdettamme. Voi kuulostaa imelältä, mutta lämpimästi suosittelemme sitä kaikille pareille. Kauniista sanoista tulee hyvä mieli – sekä saajalleen että antajalleen – ja niistä leviää positiivista fiilistä koko suhteeseen ja muillekin elämän osa-alueille.

5. Talk and sing to your little one

Viimeisenä asiana nostaisin esiin joka-iltaiset juttuhetkemme pikkuisen kanssa. Patrik on myös laulanut pikkuiselle tutun iltalaulun jo useamman kuukauden ajan. Aloitimme tradition raskauden puolivälin tienoilla luettuamme, että vähitellen pikkuinen alkaa kuulla ja tiedostaa ympärillään olevaa maailmaa. Juttuhetki on tärkeä paitsi meille, toivottavasti myös pikkuiselle. Todella usein hän alkaakin liikkua viimeistään laulun aikana ja kommunikoi kanssamme ilahtunein potkuin. Tuntuu liikuttavalta, että meillä on pikkuiseen side jo ennen syntymää. <3 Lukemani mukaan kohdussa tutuksi tullut laulu myös rauhoittaa pientä hänen synnyttyään. Etenkin stressaavan synnytyksen jälkeen tuntuu hienolta ajatukselta, että tuttu laulu voi tuoda turvaa.

Lopuksi vielä hurjasti kiitoksia mestarikuvaajalle Katriinalle näistä ihanista muistoista! Sekä rakkaimmalleni, maailman parhaimmalle puolisolle kaikesta tuesta! <3

xxx, 
Riika, Patrik ja pikku-W

P.S. Lisää vauva-aiheisia-postauksia Kids-tagin alla.

I feel so lucky when Patrik has been such a great support and so actively involved during the whole pregnancy. <3 Above five key points on how Patrik has been involved in practice. Hope the Google translator works!

My pregnancy look and wishes for approaching childbirth

Laskettuun aikaan on enää alle kaksi viikkoa, käsittämätöntä! Tähän saakka olen toistuvasti kertonut pikkuiselle, että pysyisi vielä rauhassa masussa, jotta ehditään hankkia kaikki valmiiksi. ;) Mutta viime päivinä olen alkanut kääntää ajatuksia varovasti siihen suuntaan, että saisi jo pienokainen tulla tervehtimään meitä. Lapsi on nyt 38. raskausviikon käynnistyttyä fyysisesti jo ”valmis”. Ja neuvolatädin arvioiden mukaan ihan siroin keijukainen ei ole tulossa, joten synnytystä ajatellen soisin kasvamisen jatkuvan mieluiten ”vatsan tällä puolella”. :)

En ole raskausaikana kameran edessä juurikaan viihtynyt, mutta lopun häämöttäessä on tullut yhä vahvemmin tunne, että haluan ikuistaa tämänkin elämänvaiheen kuvin. Joten here you go, tässä teillekin kuvamateriaalia viime lauantailta, jossa viikkoja tarkalleen 37+6.

En ole ostanut raskauden aikana yhtään äitiysvaatetta. Mammiksen alkuun saakka pärjäsin toimistolla ns. normaaleilla vaatteillani. Kotelomekot ym. venymättömät tekstiilit sain unohtaa jo ennen joulua, jonka jälkeen maxineuleet, neuletakit, trikoopoolot ym. tulivat sitäkin tutuimmiksi. Lisäksi olen saanut jonkun verran äitiysvaatteita ystäviltäni - mukaan lukien oheisen H&M mama-malliston paidan ja ml-merkkiset skinny jeansit (kiitos Hanna!).

Viikon varsinaiseen Kids-teemaan eli synnytystoivelistaani. Kätilöt ovat kuulemamme mukaan useimmiten varsin kiireisiä ja heidän huomionsa jakautuu usean synnyttäjän kesken. Ja etenkin meidän hitaampien ensisynnyttäjien tapauksessa hoitohenkilökunta ehtii todennäköisesti myös vaihtua prosessin kuluessa. Joten omat toiveet kannattaa pistää etukäteen paperille, josta ne on nopea vilkaista ja kerrata. Ja toimiipa lista meille itsellemmekin hyvänä muistilistana kätilöiden kanssa jutellessa.

Alla omia toiveitani ja ajatuksiani kronologisesti ryhmiteltynä. Korostan, että tämä on minunhenkilökohtainen lista; listoja on varmasti yhtä monta kun synnyttäjiäkin. Mutta saa silti rohkeasti kommentoida ja kyseenalaistaakin! :) Lisäksi korostan, että tämä on todellakin TOIVElista tai pitäisikö sanoa tavoitelista – todellisuus voi olla (ja todennäköisesti onkin) jotain aivan muuta.

I Ennen synnytystä

Kotona mahdollisimman pitkään 
Pyrimme olemaan kotona mahdollisimman pitkään, sillä ennenaikainen sairaalaympäristöön siirtyminen saattaa hidastaa (ja pahimmillaan jopa pysäyttää) hyvin käynnissä olevan prosessin. Uskon, että kotona pystyn rentoutumaan parhaiten. Ja siinä vaiheessa kun tulee tunne, ettemme selviä Patrikin kanssa enää kaksin, kutsumme avuksemme vapaaehtoisdoulamme. <3 (Aiheesta joskus luvassa oma postauksensa.)

Synnytystä ei käynnistettäisi 
Toivoisin, että synnytystä ei käynnistettäisi esim. oksitosiinitipalla eikä kalvoja puhkaisemalla, mikäli sekä äiti että pikkuinen voivat hyvin. Fanaattisesti emme asiaan kuitenkaan suhtaudu. Luotan siihen, että sairaalahenkilökunta osaa hommansa.

II Synnytyksen käynnistyessä

Toiveena Kätilöopistolta ns. ”ykköshuone” 
Synnytyssairaalaksemme on valikoitunut Kätilöopisto, josta löytyy kuulemma ns. ykköshuoneita sekä pienempiä huoneita. Ykköshuoneissa on kuulemma kaikissa vesiallas sekä lisävuode isälle, joten hartaasti toivon, että mahtuisimme sellaiseen.

Emme ole vielä tehneet lopullista päätöstä, mutta todennäköisesti kokeilen hydrosynnytystä vedessä, mikäli olosuhteet ja oma keho sen sallii. Ja vähintäänkin haluaisin ottaa supistukset vastaan vedessä. Lämmin vesi kuulemma avaa ja pehmittää paikkoja luonnollisesti.

Toiveena kätilö, joka tukee luonnollista synnytystä ja osaa tukea vesisynnytyksessä 
Yritän, paino sanalla yritän selvitä urakasta ilman epiduraalia, joten toivon kätilöä, joka jaksaa tsempata ja kannustaa eikä tarjoa aktiivisesti kivunlievitystä. Lisäksi toivoisin, että kätilöllä olisi kokemusta hydrosynnytyksestä.

Tavoitteena luoda tilasta mahdollisimman rauhallinen 
Toivoisin, että esimerkiksi tilan valaistusta himmennettäisiin. Harkitsen myös jonkun oman viltin, tyynyn tms. mukaan ottamista. Kauniista kukista ja musiikistakaan ei olisi haittaa (vink vink Patrik ;)).

III Synnytyksen aikana

Vältetään lääkkeitä ja eri toimenpiteitä 
Kuten yllä totesin, yritän selviytyä synnytyksestä mahdollisimman luomuna, joten
- Toivon, ettei minulle tarjota aktiivisesti kivunlievitystä lääkkein. Ilokaasua kuitenkin kokeillaan (sillä se ei lukemani mukaan vaikuta hormonituotantoon). 
- Kaikista lääketieteellisistä toimenpiteistä neuvotellaan kanssamme vaihtoehdot kartoittaen. 
- Synnytystä ei yritetä nopeuttaa (esim. kalvoja puhkaisemalla).

Toivoisin, että kätilö kannustaa minua liikkumaan ja kokeilemaan eri asentoja 
Yritän välttää etenkin ns. puoli-istuvaa ja selinmakuuasentoa, joissa lapsi joutuu puskemaan itsensä ”ylämäkeen”.

IV Pienokaisen synnyttyä

Viivästetty napanuoran leikkaaminen 
Eli napanuoralle annetaan aikaa tyhjentyä ennen sen leikkausta, jotta pikkuinen saa kaiken mahdollisen hapekkaan veren talteen. (Minimissään kaksi minuuttia; mieluiten kunnes ei enää syki.)

Pienokainen siirretään suoraan äidin vatsalle 
Synnyttyään pienokainen nostetaan vatsalleni, josta pikkuherra saa itse kivuta rauhassa rinnalle.

Täten pikkuisen kanssa ei kiirehditä pesulle, puettavaksi, punnittavaksi eikä tutkittavaksi JOS kaikki näyttää olevan kunnossa. Muutenkin vältetään turhaa pesua: kostea liina riittää ja kinaa ei hangata pois.

Jos lapsemme kaipaa lääketieteellistä hoitoa, isä on hänen seurassaan koko ajan 
Olen vakuuttanut Patrikille, että pienokaisen tultua paras tapa huolehtia allekirjoittaneesta on huolehtia herkeämättä aarteestamme. <3

Istukan irtoamista ei nopeuteta oksitosiinitipalla 
Eli luomuna loppuun saakka!

Toiveena päästä perhehuoneeseen pienokaisen kanssa 
Toivotaan, että Kättäri ei olisi aivan ääriään myöten täynnä. Ensisynnyttäjiä kuulemma priorisoidaan perhehuoneita jaettaessa, joten mahdollisuudet pitäisi olla hyvät.

Puuh, pitkä lista. Pitää yrittää vielä tiivistää, jotta tärkeimmät pointit erottuvat paremmin. :)

Sorry, only a mini-summary in English, because the text is so long… So this is how I look when 37 weeks and 6 days of pregnancy are behind. :) And above my wishes for the approaching childbirth. In short: We would like to have as natural delivery as possible, so I try to avoid e.g. all painkillers. Emphasis on word trying – we’re not fanatical about this. If the hospital personnel says I should have some medication, then I’ll naturally listen to them. Wish me luck! ;)

Energistä viikonalkua! | Wishing you a great week!

It's a Boy!

1. Cloud lamp by Ferm Living 72€ 2. Lamb ring baby toy by anne-claire petit 24€ (selected items also from Tikau, Helsinki) 3. Bear paper bag by Tellkiddo ca. 16€ 4. Vitra Elephant e.g. from Finnish Design Shop 264€ 5. Blockitecture building blogs by Areaware ca. 90€ 6. Nanuk lamp by Mr Maria 139€ 7. Bear by Areaware (part of an animal box) 
Pictures: Producers and retailers

Ihanaa päästä viimein jakamaan iloiset uutiset kanssanne – jos kaikki suinkin menee hyvin loppuun saakka, perheemme saa kolmannen jäsenen huhtikuun puolivälissä! <3 Olemme pakahtua Patrikin kanssa riemusta, joten tuntuu hyvältä päästä viimein kertomaan asiasta myös teille.

Ikimuistoinen aamu elokuulta <3

Odotus on edennyt puoliväliin ja kaikki on mennyt tähän mennessä kuin koulukirjoissa konsanaan. Ensimmäisen kolmanneksen ajan kärsin jonkin verran pahoinvoinnista ja olin todella väsynyt. Kotiin tultuani en jaksanut muuta kun makoilla sohvalla Patrikin kokatessa ruokaa ja viimeistään kymmeneltä olinkin jo ihan valmis sänkyyn. (Blogia pidempään seuranneet hoksaavat tässä syyn samoihin aikoihin alkaneeseen blogitaukoon. :)) Ja ihmekös tuo – uuden ihmisalun rakentaminen on niin uskomaton ihme, ettei sitä meinaa itsekään käsittää. Mutta viimeisen kuukauden ajan olen ollut jälleen energinen oma itseni.

1. Chair petit no 114 by Ton e.g. from Artilleriet ca. 325€ 2. Miffy lamp by Mr Maria 145€ 3. Seaside Cot by Oliver Furniture e.g. from Artilleriet ca. 663€ 4. Chestnut origami paper lamp by Studio Snowpuppe 93€

Sisustuspuolelle perhekoon kasvulla on suuria vaikutuksia, sillä tämä tarkoittaa uutta asuntoprojektia! * hihkuu riemusta * Eli laitamme asunnon myyntiin luultavasti jo keväällä ja alamme tähyillä samalta alueelta hieman isompaa kotia, johon saisimme oman huoneen pikkuiselle.

Toistaiseksi emme ole vielä tehneet mitään sisustushankintoja perheen pienimmälle, mutta nyt pienokaisen sukupuolen varmistuttua ”nurseryn” suunnittelu pääsee kunnolla vauhtiin!

Ylempi kuva: 1. Bambi by anne-claire petit 46,5€ (selected items also from Tikau, Helsinki) 
2. King Panda poster by Eef Lillemor 14,5€ 3. Juliette extra wide dresser by Pottery Barn Kids $1169
Alempi kuva: 1. Chair petit no 14 by Ton e.g. from Artilleriet ca. 124€ 2. Toddler swing by Lillagunga e.g. from Finnish Design Shop 269e 3. Seaside plate rack by Oliver Furniture e.g. from Artilleriet ca. 130€ 4. Vitra Elephant e.g. from Finnish Design Shop 264€ 
Pictures: Producers and retailers

Todettakoon vielä lopuksi, että fashion, interior & lifestyle tulevat olemaan jatkossakin tämän blogin pääteemat, vaikka niiden lomassa pikkuväkeä välillä vilahtaisikin :)

Lämmintä joulunodotusta toivottaen, 
Riika