Hei, Onpa kiva aktivoitua myös täällä remonttiblogin puolella! Tapanani on ollut päivitellä tänne kulloinkin käynnissä olevan remonttiprojektin kuulumisia ja julkaista myös ”raffimpia” ja ei-niin-viilattuja remonttikuvia. Joten ohessa hieman kuvia Hangon kakkoskodin edistymisestä tältä syksyltä.

Paras tapa seurata lomakodin edistymistä on kuitenkin YouTubesta löytyvä Villa Wikberg -vlogi, jonne päivittelen remonttikuulumisia aina, kun jokin isompi kokonaisuus nytkähtää eteenpäin. Ensimmäisessä jaksossa esittelin taloa ennen purkua (älkää kaunistuko!). Toisessa jaksossa kävin läpi mitä purussa paljastui. Ja kolmannessa viimeisimmässä jaksossa pääsimme viimein seuraamaan, miten työmaalla rakentuu jo uutta ja kertaamaan mitä kaikkea olemme tehneet rossipohjaiselle alapohjalle. (Vlogissa käyn tämän läpi huomattavasti tarkemmin kuin tässä, joten sinne vain katsomaan.) Jossain vaiheessa (ehkä jo seuraavaksi?) olisi tarkoitus kuvata myös jakso, jossa avaan Hankoon tulevia ihania sisustusratkaisuja.

Talo on rakennettu vuonna 1890, mutta vanhan talon tunnelma oli kadotettu kokonaan edellisten asukkaiden vuonna 1990 toteuttamassa remontissa. Ensimmäiset viikot kuluivatkin edellisessä remontissa lisättyjen materiaalien poistamiseen. Jo pelkkään purkuun kului siis useampi viikko – siitäkin huolimatta, että alapohjan putsaamista varten talolla vieraili imuauto, joka imaisi rossipohjasta kaiken orgaanisen jätteen pois. Poistolistalla oli myös osasta seiniä löytyneet lasikuituvillaiset seinäeristeet sekä seinien vanhat levytykset. Vanhan keittiön, vaatekaapin, suihkukaapin ja osan seinäpaneeleista sain ilokseni annettua vielä eteenpäin toisiin projekteihin. Purkulistalla oli myös hengenvaaralliset keskelle olohuonetta siirretyt portaat.

Purun valmistuttua pääsimme viimein rakentamaan uutta. Purun edetessä paljastui, että lattian eristys oli hyvin vajavainen – styrox-levyjä siellä täällä – joten alkuperäisistä suunnitelmista poiketen emme kerta kaikkiaan pystyneet asentamaan uutta lankkulattiaa vain vanhan lattian päälle. Emme kyllä tätä päätöstä tehdessämme ymmärtäneet, miten työläs urakka lattian uusiminen olisi. Näin jälkikäteen jossitellessa olisi varmasti ollut huomattavasti nopeampaa poistaa lattiasta aivan kaikki vanhat rakenteet pois, kuin yrittää vahvistaa vanhoja ja tehdä alapohjasta tyystin puuttuneille tuulensuojalevyille paikkoja nurinkurisessa järjestyksessä… Remontissa käytetyt materiaalit ovat lopulta pieni osa kustannuksista. Se mikä maksaa on työhön kuluvat tunnit. Joten jos suinkin on mahdollista remontoida taloa itse, siinä säästää kyllä todella paljon.

Ennen joulua pääsimme viimein puhaltamaan alapohjaan uudet puukuitueristeet, mutta tästä lisää seuraavassa postauksessa ja vlog-jaksossa. 😊

Todettakoon vielä lopuksi, että on ollut ilo huomata, että remontti-vlogi on löytänyt kivasti katsojia (kolmannella jaksolla on tätä kirjoittaessa >1,200 katselukertaa). Ja toivottavasti meidän ratkaisuista on jollekin toiselle vanhaa (hirsi)taloa remontoivalle vielä apua! Rehellisesti täytyy sanoa, että valintojen tekeminen tuntuu välillä todella vaikealta. Ja etenkin juuri se, mitä kaikkea on välttämätöntä / järkevää uusia ja mihin taas ei kannattaisi koskea. (Oikeastaan kaikki vastaan tullut on tähän mennessä kyllä purettu: lattiat, kaikki seinämateriaalit hirsirunkoon saakka, sähköt, putket…) Parhaillamme pähkäilemme pitääkö myös välipohjan vanhat materiaalit putsata kokonaan pois (eli rakenteet ensimmäisen ja toisen kerroksen välissä), vai voidaanko jättää ne sinne. Sieltä löytyy monenlaista – hiekkaa, sahanpurua/lastuja sekä sammalta – joten varmin vaihtoehto olisi toki poistaa kaikki. Toisaalta, jos ne ovat säilyneet 133 vuotta hyvinä, miksi poistaa turhaan kuivaa tavaraa..? Tämä on jälleen hyvä esimerkki pohdinnoista, joihin on vaikea löytää yhtä absoluuttista totuutta.

Vaikka meillä on todella osaavat remonttimiehet, olen yrittänyt itse samanaikaisesti tutustua eri materiaalivaihtoehtoihin ja työmenetelmiin. Eli käytännössä olen yrittänyt lukea aiheesta verkosta, jututtanut perinnerakentamiseen erikoistunutta Hannu Rinnettä (Hannu voi bookata yksityiselle konsultoinnille – lämmin suositus!) ja tutustunut hänen seikkaperäisiin ohjeisiin hänen kirjoista ja artikkeleista sekä jututtanut myös perinnerakentamisen some-vaikuttajia sekä materiaalitoimittajia. On tärkeää, että on itsekin vaihtoehdoista perillä, jotta osaa esittää ainakin oikeita kysymyksiä.

Mitään katastrofaalista ei ole tullut onneksi ilmi (koputtaa puuta), vaikka pienoinen shokki on ollut, että lattian tekeminen on vienyt ihan koko syksyn. Vuosi on lopuillaan, eikä meillä ole vieläkään edes lattiaa! Juuri sovimme remonttimiesten kanssa, että he päivittävät aikataulu- ja budjettiarvion loppujen töiden osalta; sen jälkeen ollaan kaikki taas viisaampia. Ja loppuviikosta olisi tarkoitus jättää lattiatilaus; palataan siihenkin vielä omana postauksenaan. Eli hyvällä fiiliksellä remontissa eteenpäin!

Seuraavalla kerralla kerron lisää alapohja eristämisestä eli kuulumisiin!